Kadonnutta joulumieltä etsimässä

Ja mikä on joulu

Pipareita teimme, taikina ilmestyi keskuuteemme torstaina.
Ja alustam asti itse, kaupan taikinat eivät vain ole... kelvollisia. Kouluun ehkä, mutta ei kotiin ikinä.
Se klöntti näytti niin pienoiselta viiden litran kattilassa.
Mutta mausteet kyllä ovat ihana asia. Se on erona kaupan pikkuisissa lisäainepipareissa ja kotikuteisissa- nämä maistuvatkin joululle.

Ja sitten haetaan kinkku.
  Kuten joka joulu
    Lähdemme matkaan
      Ei kauppaan
      Vaan matkaan
    Kinkkumme on ollut jo kauan varattuna
  Ja kahdeskymmenestoinen päivä on aika hakea se.
Kylmää on ilma

Kotona päästämme piparitaikinan tuskistaan.
  Muutama normaali pipari livahti joukkoon, mutta...

Sain ideaksi muokata hevosesta dromedaarin
Ja siitäkö ilo irtosi
  Koska ideoita tuli lisää...

Kuvassa ylhäältä alas, vasemmalta oikealle;

Kyuubi, kirahvi, mäyrähevonen, tappajahai, virtahepo, Hidan, leijona, norsu, dromedaari, koira ja sarvikuono.

Näiden lisäksi oli vielä monta muuta mukavaa...
Kuten Mjölnir, hakaristi, viikatemies, Jashin- symboli, Captain Amerika- logo, De- tavu, naamari, sieni jonka sisällä on kala ja kaikkea muuta mukavaa.

Pipareita tuli kyllä ihan tarpeeksi runsaasti, onneksi ne paistaa hetkessä.

Aatonaattona oli tarkoitus etsiä joulukuusi.
  Minulle ja siskolle annettiin hieman rahaa kouraan ja lähetettiin noutamaan kuusta.
Ikävää oli, että pihi setä ei myynyt kuusta tarpeeksi halvalla. Tai... Olisi siellä ollut kaksi ruipeloa kuusta sopuhinnalla mutta olisivat ne näyttäneet todella säälittäviltä kotonamme. Palaamme kotiin tyhjin pulkin.

Kotona huomaan iloisen yllätyksen; en ole laittanut kännykkäni näyttöä lukkoon. Se on eksynyt nettiin.
Minulla ei ole kiinteää nettiä.
Yksi päivä maksaa kaksi euroa.
Kiroan.
Mutta...
Koska maksu on sama  sekunnilta tai koko päivältä aion nauttia koko rahan edestä.
Lataan pari ilmaista demopeliä.
Lataan kuvia.
Otan tuon piparikuvan ja laitan facebookkiin.
Huomaan, että luulin nettiä kännykässä nopeammaksi.
Huomaan netin kännykässä mukavaksi.
Itken.

Lähdemme hakemaan uudestaan kuusta, on jo hämärää.
Menemme erään tyypin tilalle, mistä olemme jo monen vuoden ajan hakeneet kuusen. Aina silloin on pimeää.
(kyllä se laillista on)
Pihassa on käypä kuusi, ja hintakin on puolet pienempi kuin aiemmin päivällä tavattujen.
Köytämme kuusen katolle ja viritelmät ovat jotakin kaunista. Naurattaa, kun kuusimyyjä puhuu, että jotain tälläistä on nähty ennenkin.
Taitaapa olla tyyppi unohtanut että me siellä olemme käyneet ja aina on kaunis köyttämisseremonia.

Olemme saaneet onnellistesti kyydittyä kuusen uuteen kotiinsa.

Kinkkumme on aika jytky, joten se täytyy laittaa ajoissa uuniin. Kello neljältä. Minä ja sisko valvomme pelaten Assanssins's Creediä. Vähän väsyttää, vain vähän.
  Tulee aika.
Sitten ylös. Ja ainiin ne lahjat voisi paketoida. Damn.
Pääsen sitten nukkumaankin.

Ja jouluaatto on.
  Kinkku on vielä uunissa.
Mutta sitä odotellessa on aika pistää kuusi pystyyn.
Helpommin sanottu kuin tehty.
Jokin ottaa vastaan.
Siinä on möykky.
Puukko, missä puukko?
Tässä.
Ei se auta. Hae oksasakset.
Ei näillä mitään nyrsitä.
Kokeillaan sahata se.
No nyt.
Je...
Eikun tässä on vielä jotain.
Oksa, poistetaan.
Josko nyt?
Se on vinossa.

Mutta kyllä se on ainakin pystyssä. Toisin kuin lapsuudessa, jolloin kuuseen ripustettiin kaikki mitä löydettiin, nyt laitettiin koristeita kaikella kohtuudella.
Pari nauhaa ja punaisia ja hopeisia palloja seuranaan muutama olkikoriste. Ja tähti.

Paistu, paistu pikku kinkku.
Ja niin se paistui.
Oli aika ahtaa massunsa täyteen.
Sen jälkeen tuntui tiiliskiveltä. Ja nukutti.

Mutta on aika tullut avata ne lahjaset~

Mitä paketeista paljastuukaan...
-suklaata, suklaata ja vielä vähän suklaata
-rahaa sekä elokuvalippu
-mörkömuki
-L-muki
-punaiset farkut
-japanilaista paperia; origamipaperia, lehtiö ja jostain kumman syystä pala kanji-tapettia
-unicef-avaimenperä... Miksi...
Ja ehkä jotain, minkä unohdin mainita.

En oikeastaan tänä jouluna toivonut juuri mitään. Ehkä siksi saalis jäi laihaksi. Mutta ei se mitään. Näille pöksyille on käyttöä ja tuo L-muki on ihana<3 Ja kukapa vihaisi suklaata?
Ja rahaa...<3 Origamipapereiden ja moninmutkaisten taitoksien kanssa taisin rageta.

Näillä mennään.