keskiviikko 12. joulukuuta 2012

12.12.12

Oliko siinä jotain erityistä?

Jaa-a.

Kyllähän asiat olisivat tapahtuneet vaikka koko päivää ei olisi ollutkaan.
  Outoa, jälkeenpäin ei edes pelota. Vielä.

Tänään olisi ollut yhdeksäänmeno mutta kokous oli kahdeksalta.
  Sinne siis raahauduin, ulkona oli pimeää.
Ja luntakin on oikein mukavasti ilmestynyt maahan.
Eikä edes kylmä.

Olin jo aiemmin, maanantaina lupautunut olemaan yksi niistä ihmisistä jotka lukevat joulutervehdyksiä keskusradion kautta.
-Stressiä, pieleen se menee kummiskin.

Mutta nyt sitten taisin yllättää itsenikin, joulujuhla.
Sitä juontamaan.
Ei yksin laisinkaan, mukana on tottakai ihminen. Ja toinen. Ja yksi isolla Ii:llä.
Olisi tuon johdosta ehkä isompiakin murheita kun se, mitä puen päälleni.

Hmm~

No olihan meillä muutakin. Eilen meille oltiinkin ilmoiteltu asiasta. Kolmen normaalin viimeisen tunnin tilalla oli pienoinen reissu.
Saavuimme paikkaan, jossa meille esiteltiin metsä- ja teollisuusalaan liittyviä opiskelumahdollisuuksia.
  Ihmiset olivat keksineet vallan mainion idean, jolla meidät saatiin kuuntelemaan.
''Oikein vastanneiden kesken arvotaan Nokia Lumia 920''
Eli kaikki etsivät kiltisti vastaukset kysymyksiin.
Eri ammattipisteitä oli monia ja toiset antoivat vastaukset suoraan.
Mutta sitten siellä oli sinkitetustä teräksestä valmistettu laatikko, jolle olisi nimi keksiä täytynyt.
  En ole ollenkaan varma, mutta... Teräksinen lintulauta..?
Jotain siihen paperiin itkin etteivät vastausta antaneet ja näyttää lintulaudalta.
Close...?
  Kun olimme poistuneet ensimmäiseltä paasauspolulta saimme hieman toimintaa.
Kypärä päähän ja mökijän perävaunuun. Pieni lenkki ajettiin ja takaisin. Tärisi oikein mukavasti.
En mennyt uudestaan.
Sitten mysteeriopaikkaan joka vaikutti jo paljon ihmisystävällisemmältä. Metsä, luonto-opas ja muuta sellaista oli huoneessa. Oli siellä oikein metsäkonesimulaattorikin, mutta jätin väliin.
Kun ihmisille jäi vielä aikaa ja paikasta löytyi pingispöytä alkoivat pallot hyppiä pitkin seiniä.

 Kouluun takaisin.
    Ulos.
        Kotiin.

Ja siitä onkin pitkä aika kun olen viimeeksi lääkkeitä popsinut.
Mutta oli pakko se aspiriini sulatella elimistöön. Syytän metallikäryjä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti