Pullavarkaita

Tänään oli jälleen mielenkiintoinen päivä...

Ja tulin tänne jälleen kertomaan asioita...

Koska.

Kuten tiedätte, mikäli olette minua stalkanneet. Keskiviikoisin säästyn mukavasti kouluruoalta, koska minulla on kotitaloutta.
Ja tänään teimmekin korvapuusteja.
Meidän oli tarkoitus katsoa loppuun aiemmin aloittamamme elokuva. Ilmeni kuitenkin teknisiä ongelmia.
Apuun opettajamme kutsui toisen opettajan.
Joka saapui paikalle. Lähti, ja kähvelsi meiltä pullan.
Mutta
Ongelma oli ratkaisematta. Joten Ihminen, tavallaan aika kulttihahmo koulussamme saapui meitä auttamaan.
Jos et ole koulussamme, et ymmärrä. Jos olet, niin ymmärrät.
Ihminen saapui paikalle pullaa mussuttaen, lieni samainen pihistetty korvapuusti.
Eihän tämä vielä mitään, ellei ihminen olisi ilmaantunut ulkovälkälle luokseni pummimaan pullaa.
  ... Kuka tulee ihan pokkana kysymään ''Jäikö niitä pullia?''
No tottakai. Siinä sitten tuli toinen menetys.
Ja kun sen kauniin litistyneen pussini olin esiin kaivanut myösen toinenkin kaverini kärtti puolikkaan.
Näiden yksiköiden määrä oli siis vähenemään päin...

Ja en tiedä, olisinko mielummin halunnut kotsan aikaan olla musiikin tunnilla.

Koska.

Siellä, missä siis eräs ystäväni oli. Oli käsitelty aihetta, josta tiedän kaiken. Josta haluan tietää enemmän. Joka hallitsee elämääni. Eli toisinsanoen. Siellä käsiteltiin Dingoa ja minä olisin halunnut olla siellä ja uskomatonta ja ihanaa ja upeaa ja kiitos musiikinopettaja rakastan sinua hienoa että opetat lapsukaisille oikeita asioitaah~

Muuten, muuten on jäänyt kertomatta että hankin huutonetistä Kerjäläisten Valtakunnan~
Hihihihii Muahahahaa~ Enään puuttuu Pyhä Klaaniih~

Loppui Loma

Syysloma, ei sinun olisi tarvinnut

Koulussa kävin taas.
Ja kolmessa aineessa vaihdettiin paikat. Matikassa en siitä pitänyt. Enkä englannissa. Mutta ruotsissa muutos oli vallan tervettulut.
  Oli muuten kylmä. Pakkasta asteen verran.
Koulussa oli muuten toki oikein mukavaa, koska halusin nähdä ihmiseni. Jä ihmiseni olivat oikein mielenkiintoisia.
 Tässä sivuhuomautuksena olen stalkkeri.

Kotiin kävelin.
  Ja leikin sitten hieman. Sulattelin kappaleita toisiinsa.
Tämän levyn haluaisin:

Dingon Valtakunnassa

1.Nahkatakkinen Tuhkimo
2.Tiikeritarhaan
3.Sinä ja Minä Autiotalossa
4.Pistoolikirjuri
5.Hän on Tuulen Viemä
6.Lakattu Hämähäkkimies
7.Huumeita Kerjäläisille
8.Aino Ohoi
9.Valosaarnaaja
10.Aamuinen Kulkuri

Eli jokaisessa on kappale sekä albumilta Nimeni On Dingo että albumilta Kerjäläisten Valtakunta.
Yhtä aikaa soimaan ja saadaan jotain kaunista.

Myönnän kyllä mielelläni että nautin tästä enemmän kuin siitä, että sulattelin Robinia ja Tuulia toisiinsa.

Hupsista. Tämä blogi on hyvää vauhtia muuttumassa Dingoblogiksi. Minkäs sille voi, kun kirjoittaa ajatuksiaan. Nämä ovat niitä.

Divarilöytö

Kiitos divari, rakastan sinua

Eli. Tänään tuli käytyä sellaisessa ihanassa paikassa. Josta. Löysin Nimeni on Dingo levyn ja se on tässä ja se on ihana ja maksoikin vain seitsemän euroa :3
Tykkään, tykkään.
Lähdin sinne divariin sillä ajatuksella, että haluan tuoda kotiin jotakin Dingoon liittyvää, Ja niin tuli tehtyää~
Tämä on siis CD- levy koska ikäväksi siellä ei ollut LP- levyjä tai C-kasetteja jotka olisivat olleet TÄysiN alkuperäisiä.
Mutta, tämä siellä oli

Ja tämän lisäksi koko divarista löysin vain yhden Dingon levyn, Dingomania- levyn ja se oli huonossa kunnossa.
Joten hienoa, pikkuinen levyseni löysit tiesi kotiin<3
  Yritin myös etsiä sieltä 80-luvun (tarkemmin 84-86) Suosikki-lehtiä. Mutta enhän minä niitä löytänyt. En yhden yhtä Suosikkia mutta kyllä siellä oli monta huojuvaa pinoa Batmania, Villivarsaa ja jotakin autolehtiä...

Päättelen tästä, että jos siellä ei ole jotain se on liian suosittua, ja menee heti.

Mm. Siellä oli muuten 8 euroa maksava Robinin levy, ja kun vertasin uutuuslevyn ja 80-lukuisen levyn hintoja tunsin suurta vahingoniloa. Uusi on vain euron kalliimpi. Mitä tämä kertookaan siitä, miten Dingon levyn odotetaan myyvän joka tapauksesssa...

Ja anteeksi sekava tekstini joka ei kiinnostanut teitä.

Palsternakkakarkkeja ja polttomerkintää

Viisi päivää kyllä riitti

Eli perjantain olin poissa koulusta. Tämän ajan käytin johonkin hyödyllisempään, autossa istumiseen.
Matkalle tuli ostettua uutuus karkkipussi, pikku hässäkkä. Se sisälsi hyvin palsternakan makuisia mangokarkkeja. Hyi että oli pahoja palsternakkakarkkeja.
  Saavuimmekin sitten Pudasjärvelle. Lyhyehkön venematkan jälkeen pääsimme mökille höpertymään.
Kun olimme asettuneet ryhdyin tekemään inventaariota vanhoista aikakauslehdistä. Pettymyksekseni en löytänyt mitään 80- luvulta. Vain 90- lukuisia lehtiä.

Launtai

Jotta täydellinen hulluus ei iskisi vielä vähään aikaan, lähdimme käymään ''kylillä'' eli ei nyt ihan ihmisten ilmoilla, mutta sivistyksen parissa kuitenkin.
Kaupassa. Ja syömässä Hesburgerissa, mikä tapahtuu muutaman kerran vuodessa.
  Vieressä tämän Hesburgerin oli muuan kauppa. Joka möi Lappi-kamaa ja kaikkea jännää.
Vaikka Puasjärvi ei varsinaisesti lappiin kuulukkaan.
Tässä muuan kaupassa oli todella mielenkiintoisia asioita myynnissä. Siellä oli muuan rautapaita/viitta/mikälie joka oli siis tehty yhteen kiinnitetyistä rautalenkeistä. Olisin halunnut sen, mutta hinnan kysyttyäni sain tietää sen maksavan 108 euroa. Sinne menivät hienot suunnitelmani.
Kaupassa oli lisäksi muutakin hintavaa, mitä himoitsin. Porontalja, 75 euron luokkaa sekä suuri poropehmolelu, 80 euron tietämiltä. Päädyin kuitenkin hankkimaan sieltä oikein lämpöisen oloiset 14 euroa maksavat lapinlapaset. Tykkään, tykkään.
  Tämän jälkeen palasimme ''ei mihinkään'' eli mökille.
Pimeä laskeutui siinä kuuden aikoihin. Taisinpas vielä sinä iltana leikkiä pyromaania. Eli leikkiä tulella. Eli pitää nuotiota. Ja minä niin pidän tulesta. Paistettiin sitten makkaraa.

Sunnuntai

Sunnuntaina sitten jatkettiin samoilla linjoilla.
  Taisipa olla ''tänään'' kun siskoni onki mateen. Vaaksanmittaisen. Sen nimi oli Sasu. Alunperin tarkoitus oli syödä se, pienestä koostaan huolimatta. Sasun itsensä onneksi sisko kuitenkin päätti laittaa sen takaisin kasvamaan. Sen selkäevään tosin tehtiin puukolla lovi, jos nyt sattuisi käymään niin hassusti että saisimme sen joskus syöntikokoisena kiinni.
  Jossain vaiheessa sunnuntaita alkoi kaipuu kotiin.
Illalla taas sytytin nuotion. Nyvin ruosteisesta ritilästä irti vähän rautalankaa. Väänsin sen muotoon ja kuumensin. Näin sain kätevästi polttomerkin. Tosin äitini ei ollut kovin innoissaan siitä, että polttomerkitsin takkini, ja siihen siis tuli reikiä. Minkäs minä näille älynväläyksilleni voin.
  Otin muutaman kuvan kännykälläni. Sen akku kestää hyvin verrattuna muihin älypuhelimiin.

Maanantai

Maanantai sujui pitkälti samoilla linjoilla kuin edellisetkin päivät.
  Onnistuin silloin löytämään radiosta oikean kanavan, suomipopin. Ilokseni sieltä tuli Autiotalo <3 Ja vaikka isäni ei sitä arvostanutkaan, niin minut se sai todella hyvälle tuulelle.
  Illalla sitten paisteltiin lettuja ja setvittiin verkkoja.
Ja aivan illalla saimme mysteerin pohdittavaksemme. Nimittäin. Siellä, ulkona, veneessä. Oli ihminen. Joka tuli laskemaan verkkoja. Ja kyllä kyseinen ihminen varmasti näki, että mökissä oli valot. Eli siis oikesti. Paikassa ei mitään, joku tulee pokkana laskemaan verkot toisten mökin ''pihaan''. Se hiippari oli sikapelottava. Taidan nähdä painajaisia.
Vaikka ei se sitten ollutkaan Ryssien vakooja tai salamurhaaja, kuten ensiksi tuli mieleen.

Tiistai

 Heti herättyäni minulle kerrottiin että hiippari oli aamulla sumussa käynyt noutamassa verkkonsa. Outoa.
  Yöllä oli ollut kirkas taivas ja pakkasta. Tiskivesi oli jäässä ja puut kuurassa.
Aloimme tehdä lähtöä, kun alkoi sataa lunta tai räntää tai jotakin. Tuuli. Ja on kuules oikein mielenkiintoinen tunne istua soutuveneessä, lokakuussa, tuulen ja räntäsateen armoilla. Odottaa että ranta tulisi lähemmäksi. Suojella samalla kameraa sateelta ja haluta nykiä housujaan ylemmäs
  Kotiinpäin vie tie. Ihana tunne.
Matkalla havaitsin, että Nokian kuulokkeet ovat kuolemassa. Harmillista.
  Kotona ensiksi pesin kädet.
Sitten tie vei koneelle. Ja saunassa tuli käytyä. Hampaiden pesu kuulostaa houkuttelevalta.
  Ja tuo perkeleen pohjoistuuli huulet sinisiksi lyö.
Riitti minulle nyt nämä syysretket

 

Karhut hyppivät puskista

Tai ainakin syytä pelkoon on

Oikeastaan ei.

Kerron tähän alkuun tästä päivästä.
  Eli aamu ja koulu. Ensiksi kärsin ruotsintunnin. Sitä seuraa terveystiedon tunti. Teemme numeroitavan seinäjulisteemme loppuun. Toivon, että se ei ihan pieleen mennyt.
Englannintunti. Ei mitään sen ihmeempiä. Tunnin jälkeen selitän opettajalle englanniksi lomasuunnitelmiamme...
Sitten. On fysiikankokeen aika. Opettajmme on niinkin etevä, että käskee meidän ensin hakea laskimet, ja sitten muistaa että niitä ei tarvita. Sitten hän jakaa meille konseptit. Ja muistaa seuraavaksi että niitäkään ei tarvita. Aika pro.
  Itse koe. Luulin sen menneen hyvin, mutta. Pieleen se menee kuitenkin.
Kokeen jälkeen askeleet vievät meidät ruokalaan. Nakkikastiketta ja perunoita, eli perus kouluruokaa, joka ei nälkää karkota. Ruoan jälkeen on matiikkaa. Matikankäytävällä nysväillessämme ihminen tulee siihen ja miltei rupean taas itkemään kokeesta. Saan estettyä itseäni.
Matiikkaa ja ulkovälkkä.
  Venäjää on viimeiseksi. Kirjoitamme koko tunnin kaunolla vihkoihimme. Ja siitähän ilo irtoaa ihmisille jotka eivät hallitse kaunoa suomeksikaan. Haha. Piirrustustaito kuulemma auttaa kaunon kanssa. Hyvä niin.
  Koulun jälkeen kiiruhdan kotiin. En kerkeä juuri muuta kuin oven sulkea. Ovikello soi. Oven takana seisoo vaarini. Eilisen suunnitelman mukaan olemme menossa kaupunkiin jäätelöannokselle.
Ajamme kaupunkiin ja noukimme siskoni lukiosta. Päädymme Rossoon.
  Jäätelöä tilaamme. Kolme palloa; suklaa, polka-piparminttu ja appelssiini sorbetti, kinuskikastiketta ja kermavaahtoa. Ihanaa. Mutta tietenkin ahmaisin sen suihini pikimmiten.
  Sitten saavumme kotiin. En viitsi hipsiä yläkertaan koneelle, vaan pyrin olemaan sosiaalinen.

Tulevaisuus

Olemme siis tosiaan lähdössä karhujen syötäviksi  virkistävälle syysvisiitille Risuniemeen. Kyseessä olevassa mökissä ei ole sähköä. Meidän täytyy siis tulla syödyiksi tulla toimeen kaasun ja puulämmitteisen kamiinan avulla. Ulkoilman lämpötila käy jääkaapista ja pimeä tulee yhä aiemmin. On siis otollinen aika tulla syödyksi. Vietämme mökillä neljä yötä. Tällä aikavälillä ei luonnollisesti tule kirjoitettua mitään.

  Auttakaa ihmiset tämän karhupelkoni kanssa. Se alkaa todella haitata siinä pisteessä, kun kuvittelet että edes mökin katolla haulikon kanssa ei ole turvallista, koska
1. Karhu kiipeää puuhun
2. Karhu hyppää puusta katolle
3. Karhu syö sinut ennen kuin kerkeät ampua sen

Musiikin tai suunsa soittaminen metsässä karhun karkoittamistarkoituksessa ei ole hyvä idea, koska sitten et kuule, kun karhu hyökkää takaapäin.

Olen muunmuassa pelännyt omien askeleitteni ääniä, koska olen kokoajan kuvitellut että ne ovat karhun jalkojen liikkeistä johtuvia.

Nuotiolla pimeässä istuminen on turvallista, jos
et ole yksin, vaan joku on selkäsi takana vahdissa, silmät eri suuntaan kuin sinulla
Ja näitä ihmisiä olisi hyvä olla enemmänkin, piiriksi asti.
Ja vähintään joka toisella haulikko.

No, pitäisi mennä pakkaamaan. Eli jos olen elossa vielä palattuanikin, kerron miten karhut hyppivät puskista
miten selvisin ilman sähköjä.

Busseja

Kuusi bussimatkaa tuli tänään

Aamu.

Ensimmäinen matka. Kuopion Energialle. Bussilla kaupunkiin.
Heti aluksi meille isketään munkit ja limutölkit käteen. No ei kirjaimellisesti.
  Sitten alkaakin ''mielenkiintoinen selitys siitä miten asiat toimivat kyseisellä laitoksella.
Paasausta kestää tunnin ajan. Emme pääse edes jostakin-ihme-syystä näkemään laitosta toiminnassa.
Poistumme paikalta ja saamme vielä muistoksi mustat ylisuuret pipot joissa lukee Energiaa.
   Koululle.
Ruokailuun. Tällä kertaa olikin hyvin mielenkiintoista seuraa. Ja nämä aiheet mistä mielenkiintoisen henkilön kanssa keskusteltiin... Taidan jättää ne päähäni.
  Syötyämme olemme epätietoisia seuraavasta kokoontumispaikasta. Jotenkin kumminkin törmäämme luokkaamme ja liitymme heidän joukkoonsa. Pian nousemmekin jälleen bussiin.
Saavumme teatteriin.
Tyrkkäämme tavaramme narikkaan. Sitten odotamme. Ja väkeä alkaa tulvia aulaan niin että ilman lämpötila nousee asteella. Odotamme aulassa miltei tunnin.
  Viimein huumediilerin näköinen ihminen astuu esiin ja kertoo kuinka menettelemme.
Pääsemme lopultakin seuraamaan näytelmän harjoituksia. Itse asiassa nautin siitä. Näyttelijäporukka ei ole turhan vakavaa. Puoli tuntia sitä seuraamme. Sitten meidät ajetaan ulos.
  Ja taas bussimatkan jälkeen koululla.
Saamme alkaa lähteä lätkimään. Ja minä ainakin lähden, kello on puoli kolmen maita.
Luikertelen kotiin. Kello on kolme. Puolelta lähtee bussini keskustaan.
  Istun viidettä kertaa bussissa. Matka sujuu sen kummempia eksymisiä odottamatta.
Löydän kurssin luokan helposti. Astun kovin epä-dramaattisesti luokkaan, ja näen muutamia tuttuja naamoja. Haparoivin askelin suuntaan erään tutun naaman luo.
  Opettajamme käyttää vartin tunnista selittäen kulttuurishokista kärsineen tyttärensä pelkoa japanilaista vessaa kohtaan. No- eteenpäin mennään. Muistelemme mieleemme miten kerrotaan itsestämme asioita- ja opettelemme kysymään harrastuksista. Kyseessä on hauska tutustumistehtävä, ja koska en ole koulussa osallistun siihen oikeastikin.
  Opettelemme vielä joitain sanontoja. Pian onkin kello vierinyt puolitoista tuntia eteenpäin, ja on aika juosta bussiin. Siinä on kuudes, ja viimeinen matkani, ja onneksi se on kotiinpäin.
  Nyt olen hieman imuroinut, koska meille tuppaa taas vieraita, vaarini ja Ritva. He tulevat huomenna mutta eivät yövy.
   En muuten mene perjantaina ollenkaan kouluun. Meidän on lähdettävä ajoissa Jumalan Selän Taa eli Risuniemeen. Siellä ei ole sähköä, mutta ainakin kaehuja siellä voisi mahdollisesti olla.
  Ja ihmiset, Pelkään Karhuja Kuollakseni.

Maanantaihan se sieltä tulla tupsahtaa

Ei sitä voi estää

Koulussa taas. Mörs. (<-?)
  Eli perus matikantunti, rakkaita ystäviämme polynomeja.
Ruotsia, hyi.
  Opoa. Katsotaan taas niitä ammattivideoita. Pohdin niiden syvällisiä merkityksiä.
Ruokaa. Pahaa.
  Englantia, josta oli sanakoe. Luulen että se meni hyvin. Kesti vaan aika pitkän aikaa muistaa mikä on eväät. Olin jo keksimässä sille jotain tyylikästä korvaavaa sanaa, taisi olla trekfood. Mm.

Sinne meni koulupäivä ja nyt olen täällä, tällä kertaa läppärillä. On se mukavaa kun on nopea kone.
  Lisää live-taltiointien ääniraitoja latailen.
Ja onnistuinpas vihdoin lataamaan yhden kuvan aapeliinkin.

Viime aikoina on tullut paljon vähemmän syvällisyyksiä kuin aiemmin. Tiedän tosin sen syyn.

Oli minulla muuten erittäin hauskaa ilmeisesti yöllä, ainakin unestani päätellen. Siinä oli nainen, jolla oli samanlainen leuanalusparta kuin opolla. Ja se oli kaikkien mielestä normaalia.
  Jospa pohtisin sen syvällistä merkitystä.
Tai sitten vaan jotakin palkistevampaa- ja yrittäisin keksiä käyttökohteen sille ongelmalle. (pahoittelen, oppilaskuntahommia taas)

Mitäköhän vielä. MAMESHIBA.

Luovaa?

Tässä nyt kun on ollut taukoa luovuudesta

Pääsin tänään taas vauhtiin. Piirtämisen suhteen.
 Tästä tykkään enemmän kuin eilisestä roskasta. Haha... Addiktioni tunkee tännekkin. Juliste.
      Alan muutenkin olla huolissani mielenterveydestäni. Viimeöinen uneni... Näin unta että siskoseni hankki samanlaiset hiukset kuin Nipalla oli vuonna 85. Joo-o. Meneeköhän tämä kuunteleminen jo yli, kun kännykän akku tyhjenee päivässä. Miten lienee.

Minulla on yhä vakavia ongelmia äikän dekkarin suhteen. Mutta lainaamani kevyemmän kirjan, Ihmeellisen Alicen olen jo melkein lukenut kahdessa päivässä. Sen huomaa miten hömppäkirjoja on helpompi lukea.

ÄÄ huomenna on taas koulua. Ei millään huvittaisi. Ja tiistaina sitten jatkuu Japani. Toivon, etten ole unohtanut kaikkea. Enemmän kyllä pelkään kurssilla majailevia pelottavia ihmisiä, joiden kanssa pitäisi työskennellä. Miten vaan. Ainakin kaikki ovat siellä omasta tahdostaan, vieraita toisilleen ja innokkaita oppimaan uutta. Jeah.
     
On kyllä hidasta toimintaa tämä Aapelin asiakaspalvelu... Eivät ole vieläkään poistaneet sen idiootti-kopioijan kuvaa... Tai sitten niitä ei vuan jaksa kiinnostaapi. >D
  Tuota noin. Vetäisin äsken Puolitoista litraa Cocista.

Eipä oikeastaan mitään

Enhän minä tänään ole hirveänä asiota hommaillut

Heräsin aika myöhään, siinä kahdentoista aikoihin.
Pian tämän jälkeen lähdin kävellen kaverini synttäreille.
  Siellä sitten oltiin.
Ja pelattiin jotakin Buzz- peliä joka tuntui ainakin grafiikasta päätellen olevan vuosituhannen alusta.
  Hh.

Lähdin siinä kuuden aikoihin.
  Edessäni kävelymatka joka sujui rattoisasti Dingoa kuunnellessa.

Kotona ajattelin sitten tehdä yhden piirrustuksen viimein loppuun. Se on ollut viikon kesken.

Jos painoit, niin sait tietää että en osaa piirtää. Onnitteluni.
^Vaikka monet niin väittävätkin.

Nyt sitten olen täällä, eli en ole oikestaan paljoakaan kerennyt tekemään.
Heihei immeiset.

Kokouspäivä

Oli järkeä laittaa tuo otsikoksi kun en kumminkaan saa kertoa mittään~<3

Tänään sää on ollut hyvin kostea.
Ilma ei silti ole kylmä joten ihmettelen miksi ihmiset ihmettelevät miten terkenen ulkona ilman takkia.
 Pidän historiasta. Muustakin kuin musiikin historiasta.
Suomen historia on mielenkiintoinen.
1920- ja -30 luvut ovat jännää aikaa.
  Mhh, matikankoe meni pieleen. Vain 8 ja puoli...
Masentavaa. Mutta onneksi on ihmisiä joille voin mennä itkemään asiasta. Nyt nolottaa vähän.
  Modukset, rakkaat ystävämme.

Biologian tunnilla sitten kiusattiin sipuleita. Jännä solurakenne.
  Toinen puolikas sipuleista- eikunsiis biologiasta meni kokoukseen.
Salaista tietoa muahhahhahhaa.
Mutta kai sen voin sanoa että olen yhdessä työryhmässä..?

No joo, ei tätä kukaan lue.

Kotona, (<3) ONNISTUIN en ole peruna. Onnistuin siis lataamaan videoita kännykkääni Youtubesta.
Jess. Eli lis~ä~ä Dingoa ja neljä muuta; Vuonna 85, Pohjois-Karjala, Vasara ja nauloja sekä Pitkä kuuma kesä.
Lisäksi innostuin lataamaan live keikkojen ääniraitoja. Eli lujaa menee.

Säälittävät yritykseni

Ladata tiedostoja

En onnistu. Syytän windows media playeria.

Muuten ottaa tavattomasti päähän se, että eräällä sivustolla yksi riemuidiootti on kopioinut kuvani ja väittää sitä omakseen. Ja muutkin asiat ärsyttävät.

Onneksi nämä venäjäntunnin idiootit ovat ilmeisesti hakeutuneet hitoon ja oppineet hieman käytöstapoja.

Huomenna on kokous, pelottaa.

Haluan niitä kappaleita kännykkääni.

Anteeksi nämä randomit jutut.

Pelottavaa, että kun laukusta putosi badge joku ihminen oli niin ystävällinen että riensi perääni sitä antamaan. Nolotti vaan että en kuullut mitään kuulokkeet päässä, kun hän yritti huutaa perääni.

Yhyy ;n; Kynttilöitä. OSTAKAA kynttilöitä. Tästä ei tule mitään.

Koulukuvausta ja muuta mukavaa

Siinä meni sekin huolenaihe

Tänään siis otsikostakin päätellen oli koulukuvaus. Tänä vuonna en tainnut derpata kovin pahoin. Onneksi.
Tosin nyt oli siihenkin yksi tilaisuus enemmän. Oppilaskunnan hallituksen yhteiskuva.
Elämä.
Tänään oli ihmeen ilonen päivä.
Pirteää oli ainakin.
Tai jotain.
Täksi päiväksi oli lupailtu koetta moduksista. Taisi unohtua tuokin juttu Mopsilta. Eipä mitään. Älköön sitten pitäköön. On tämä kaunis kieli tämä suomi.
Random juttu joka tuli mieleeni: Sukunimeni on todella kiva kirjoittaa tietokoneen näppäimistöllä.
Suppa.
Suppasimulaattori.
Osaan sitten näköjään tehdä niinkin. ''Se ei ole käenkaali se on ketunleipä'' Oliko pakko kertoa tämä kaikille...? (Joo tuota kirjoitukseni pulpetissa bilsantunnilla)
Olen aika kykenemätön kirjoittamaan järkevää tekstiä.
Olin tuossa eilen osallistunut suomipopin talkoisiin, ja mistä lienee ollut kyse. Olin toivonut Leevi and the Leavingsia ja sitä soittivat. Ja sanoivat että ''Jos haluat kuulla tätä lisää niin käypä täyttämässä palaute...'' Tai jotakin sensuuntaista. Ja lisäksi randomkappale jossa laulettiin ''Dingo lauloi nahkatakkisesta tytöstä''
Alan tosiaan pitää sitä kanavaa kelpona.
Aa, YLE Elävä arkisto :3 tykkään kovastiih~
Kadonneen takin mysteeri...
Apua minulla alkaa taas kasautua ongelmia. Vielä tällä viikolla on matikankoe (torstai) kokous (perjantai) synttärit (lauantai [sinne pitäisi ostaa lahjakin vielä]) sitten sitä seuraavalla viikolla jatkuu japaninkurssi (tiistai)
Joo, ei niitä näytä paljoa olevan.

En ole menettänyt uskoani ihmisiin

Ja mistähän tuo otsikko tuli?

Joo tuota.

Olen tänään kuunnellut aamulla ja iltapäivällä Radio suomipop:ia. Koska. Ainut järkevä radiokanava.
Ihanaa että sieltä tulee Dingoa.
Niin. Ja minulla on yhdellä sivustolla kysely Dingo vs Robin
Dingo on voitolla<3

ANTEEKSI random sössötykseni.

Potuttaa. Oli pakko käydä viemässä yksi kirja kirjastoon, vaikka en ollut kerennyt lukea sitä, koska joku oli varannut sen.

Otin sitten jonkun random tyttöhömppäkirjan tilalle.

Mennänukkumaan on yhdyssana.
  Plää~ En jaksa tyhmiä kokeita -.-''

Pitäisi tässä lähiaikoina tehdä tilaus Urumiin. Haluan kaikkien niiden tippuneiden badgien tilalle uudet.
JA sitten sen pelottavan/suloisen L-pehmon...

Anteeksi tämä teksti ja kaikki ja päässäni ei ole järkeä ja auttakaa