sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Tracon 9, 2014 Tampere




Jälleen luokassamme conitarinat.

Desucon Frostbite 2013
Animecon 2013
Animecon 2014

Lukekaa toki myös tämä patonkisen ihana kirjoitus.


Tämmöinen tavarakasa on mukava raahattava, onneksi on narikka.
Ensimmäinen Tracon, missä olen ollut. Idea tästä syntyi kesäisen Animeconin jälkihuuruissa.

Matka alkoi lauantaiaamuna Kuopion juna-asemalta kello 6:30 ja päättyi samassa paikassa sunnuntaina kello 23:25 tai jotain niillämain. Tänään heräsin ennen seitsemää.

Jono sisäänpääsyä odottavia oli kasvanut jo pitkäksi, kun saavuimme. Kummallinen tuntemus, tässä olisi con aluillaan ja hieman kolea on sää. Tampere-talo on valtava ja moderni halli, joten pahempia ruuhkia ei sinne synny.

Ohjelmista

Ensimmäinen ohjelma, missä kävimme oli Katana on peitseni, Mecha ratsuni. Paikkana sillä oli pieni sali, joka oli kuitenkin kovin suuri. Pienemmässä paikassa tunnelmakin olisi päässyt kohoamaan. Luento oli kuitenkin paikoitellen ihan viihdyttävä.

Game of Thrones- paneeli ei tarjoa paljon ihmiselle, joka ei ole katsonut Game of Thronesia. Istuin siis siellä, siskoni ja patonkini kun sinne halusivat. Omalla tavallaan mielenkiintoista, mutta kaikenmoiset vitsit Jon Snowista ja kaikesta muusta menivät ohi.

WCS- kisa oli ihana. Esitykset olivat ihanan hiottuja ja viihdyttäviä. Pidin erityisesti niistä tyypeistä, jotka olivat sinisiä ja niistä, jotka voittivat, joilla oli upea lavaste. Tässä ei edes häirinnyt se, että en tietänyt melkein mitään niistä sarjoista, joista hahmot olivat. Kahdessa muussakin kisasarjassa oli ihanannäköisiä, vaivalla tehtyjä asuja. Kun täältä poistui, tuli todella confiilis. Kyllä nämä suuret salitapahtumat, joissa on show, ovat niitä parhaita tunnelman luojia.

Sunnuntain ensimmäinen ohjelma oli AMV- kilpailu. Istuimme parvella, mistä käsin näyttö oli pikkuinen. Oli hienoa, että yleisö sai äänestää. Äänestyslipukkeilla se hoituikin niin vaivatta.
Moni video oli toteutettu teknisesti todella hyvin. Free! Eternal Summerin loppulaulusta löytynyt Rin tanssimassa poliisiasussa nauratti ensimmäisessä videossa missä se oli. Toisessa se hymyilytti. Kahdessa seuraavassa tunsin sääliä videoiden tekijöitä kohtaan. Toivosin, että komedia- osiossa käytettäisiin enemmän hauskoja kappaleita. Suomenkieliset toimivat tässä erinomaisesti. Siksi pidinkin videosta, mihin oli valittu Robinin Kesärenkaat- kappale.

Ghibli- paneelissa oli paljon hyviä ajatuksia. Oli mukavaa kuunnella ajatuksia tutuista elokuvista, koska kaikki muut paitsi uuden Tuuli nousee- elokuvan olin käsitellyistä nähnyt.

Päättäjäiset olivat perus päättäjäiset. Hienot lavasteet olivat kyllä, etenkin se sininen puhelinkoppi. Onnittelen sitä ihmistä, joka keksi soittaa lopuksi Village People:n YMCA- kappaleen. Se sopii niin moneen.

Mutta mitä paljastuukaan puun takaa?

Ruoasta

Eipä ole ennen tullut käytyä subwayssä. Palvelu pelasi pelottavankin nopeasti. Käyn kyllä Kuopiossa vastedeskin noukkimassa patonkini kauppahallin mummolta.

Illalla meidän oli tarkoitus käydä syömässä sivistyneesti japanilaisessa ravintolassa, mutta se olikin täynnä.
Lähdimme siis etsimään toista paikkaa, missä ravita itsemme. Löysimme kiinalaisen ravintolan. Tilasimme kolme eri annosta, jotka  jaoimme. Kevätkääryleet olivat ihan okei. Nuudelit maistuivat epäilyttävästi sille, että niissä oli majoneesia. Kanapallot olivat ylikypsiä, ja niiden särpimiksi oli riisin ohella nahkeita, kylmiä ranskalaisia perunoita. Kumminta kiinalaista, mitä olen syönyt. Kello oli aika paljon, ja nauroimme hillittömästi sille, että entä jos jonkun nimi olisi Lahja-Hemmo. Tai sitten Anna-Lahja Hemmo.

Aamiaiseksi oli sekamehua, appelsiinimehua ja pirkan digestive- keksejä. Emme halunneet maksaa kiskurihintaa hotelliaamiaisesta.


Kirpparista

Kirppari oli kyllä todella hyvä idea. Meilläkin oli siellä myynnissä vähän tavaraa, ja ihan hyvin menikin kaupaksi. Kiitän sitä ihanaa ihmistä, joka osti Samurai Champloo- DVD:ni. Itse ostin Death Noten englanninkielisen seiskaosan ja japainkielisen How to Readin. Olisi upeaa jos tällainen kirppari tulisi muihinkin coneihin.

Conin loputtua jäimme ottelemaan kuvia puistossa.


Minä, huomatkaa kaunis veritahra rätissäni
Taistelu kahden eri ajan miekkamiehen välillä, molemmat taisivat henkensä heittää.

torstai 11. syyskuuta 2014

Sielusäiliöitä ja tärpättiä

Mikä on ihminen? Onko se se ruumis, mikä liikkuu? Onko ihminen vain se ruumis, vai onko ihminen lisäksi mieli ja sielu? Oli miten oli, ruumiita on kivaa ajatella sielusäiliönä.

Ihmiset raijaavat sielusäiliöitään ympäriinsä. Se on kummaa. Jos he haluavat tietoa jostain toisesta paikasta, he siirtävät sielusäiliötään. Mikäli sielusäiliön on nälkä mieli keksii tavan millä sen saa tyydytettyä ja sielusäiliö hommaa ruokaa.

Tärpätti on kätevää ainetta sitkaiden maalitahrojen poistoon. Sitä ei kuitenkaan kannattaisi pahemmin ympärilleen lotrata. Olisi parempi, ettei maalitahroja tulisi. Se on kuitenkin mahdotonta, kun maalaa kankaanpalalla puupalaa, joka leikkii olevansa miekka.

Tracon on jo ihan nurkan takana. Uusiocosplay on hyvällä mallilla. Parasta sen on kyllä ollakin, sillä aikaa ei ole enää kuin huominen. Aika menee niin nopeasti. Nyt menen noukkimaan miekan sisään kuivumaan.