Kämpän esittely - soluhuoneen värikäs ja persoonallinen sisustus

Yay, pääsen vihdoin tekemään ihan kunnollisen kämpän sisustus-blogipostauksen :D Olen odottanu tätä ainakin viime vuoden alusta saakka, kun aloin innostumaan sisustamisesta yhä enemmän ja katselin aktiivisesti kämpänesittelyvideoita ja -blogeja, joissa valitettavasti omaa sisustussilmääni miellyttävä sisältö oli kyllä hyvin harvassa.

Omassa sisustuksessani haluan oman persoonani sekä kaikkien minulle tärkeiden asioiden ja harrastusten pääsevän esille. Rakastan värejä, etenkin turkoosia, punaista ja kaikkia metallivärejä, enkä voisi kuvitellakaan itseäni valko-harmaa-beigeen asuntoon.

Kämppäni on siis kolmen hengen soluasunto Joensuussa. Yhteiset tilat ovat perusankeat, enkä niitä tähän erikseen kuvaa. Oma huoneeni on mukavan tilava, mutta asuisin silti mielummin yksiössä, pääasiassa koska keittiö on kolmen hengen tavaroille ja ruoille niin ahdas ja äänieristys yleisiin tiloihin päin on olematon.

Sieltäpä niitä lempivärejäni voi bongata

Kunnollista sänkyä osasi arvostaa ihan eri tavalla, kun oli ensin nukkunut lähes viikon lattianrajassa patjalla. Hyvä sänky tämä onkin, ihanan korkea. Sängyn päällä on mukavan halittavan haipehmon ja ala-asteella tekemäni koirapehmon lisäksi ihanan äitini minulle neuloma torkkupeitto.

Seinälle sängyn reunalle kiinnitin kummitädiltä saamiani julisteita, koska laaja maalarinvalkoinen seinäpinta kaipasi rikkomista.

Ripustin viime vuonna joululahjaksi saamani söpöt pöllövalot sängynpäädyksi. Tykkään laittaa ne päälle ennen kuin menen sammuttamaan kattovalon, koska haluan olla turvassa peiton alla ennen kuin tulee pilkkopimeää ja sängynalushirviöt yrittävät purra varpaista.

Sängyn alla on hirviöiden ja villakoirien lisäksi kaksi laatikkoa, joissa on osa cosseistani ja kankaista, loput löytyvät sitten kaapista ja ihan vanhimpia en kotoa mukaani ottanutkaan.

Proppinurkka pitää huolen siitä, ettei sisustus näytä liian uskottavalta. Pitsiverhot minulla on ollut jo yli kaksitoista vuotta, tummansinisen pimennysverhokankaan sen sijaan ostin täältä.

Rakastan tummaa puuta, mutta nykyään monet liikkeet myyvät lähinnä pelkkiä täysvalkoisia kalusteita. Päädyin oikein etsimällä etsimään netistä tummapuisia tv-tasoja, ja kaikeksi onnekseni löysin juuri sopivan, ja vieläpä ihan läheltä - Siilinjärveltä. Tason mukana tuli alumiiniset jalat, mutta en saanut niitä kiinnitettyä pelkällä ruuvimeisselillä ja pakkauksessa tulleilla ruuveilla, joten tämä nyt odottelee vielä lopullista kohotustaan.

Vanhaan huoneeseeni olin asetellut piirroksiani sikin sokin pitkin seiniä ja ovia. Nyt halusin ilmeestä yhtenäisemmän, joten otin kaikki parhaat mustavalkoiset piirrokseni (ja yhden ei täysin mustavalkoisen) ja asettelin ne television kehykseksi. (Alanurkan piirros ei ole omani, vaan kaverin minulle lahjaksi piirtämä)

Halusin ostaa 40-tuumaisen Sonyn, mutta päädyinkin lopulta 43 tuuman LG:hen, koska toiveideni mukaista telkkaria ei ollut saatavilla.

Ostin myös hiljattain käytetyn xbox 360:n, koska vanha konsolimme oli mennyt rikki, mutta pelejä oli kuitenkin pelattavaksi. Pääsi tv-tason keskikohtakin järkevään käyttöön. Lisäksi ostin television kanssa käytettäväksi söpöt vaaleanpunaiset bluetooth-kuulokkeet, jotka toimivat vaihtelevalla menestyksellä.

Kitara joutuu solun huonon äänieristyksen vuoksi toimimaan lähinnä koristeena. Silityslauta ei mahdu minnekään piiloon, mutta se ei haittaa, sillä siinä on kiva, pirteä kuvio. Laudasta on hyötyä myös kauppakassipidikkeenä.

Rakastan sitä, miten punainen läppärini ja tuolini, jonka olen saanut käytettynä vaariltani, sopivat niin hyvin yhteen. Läppärin alla oleva sanomalehtialusta on myös yksi suosikkiasioistani.

Yritän muuten nyt luoda tässä illuusiota siitä, että istuisin nätisti pöydän ääressä tietokonetta käyttäessäni, mikä ei kyllä pidä paikkaansa kuin hyvin harvoin. Useimmiten käytän sitä sängyllä tai matolla istuessani tai maatessani.

Purnukat saivatkin ihan oman postauksensa jo aiemmin tänä vuonna, mutta ai että, ovat ne vieläkin niin ihania. Rakkaat pienet kasvivauvani ovat kasvaneet hurjasti muuton jälkeen, kun ne saavat nyt jatkuvasti valoa.


Olin hyvin iloinen huomattuani, että voin laittaa pienelle ikkunalaudalle tavaroita, sillä pöytäni on hyvin siro, enkä halua ahtaa sitä ihan täyteen.

Pöydältä paikkansa ovat löytäneet rahapossu ja lukion ykkösvuonna tekemäni stegosaurussavityö

Ostin kuparinvärisen säädettävän pöytälampun Prismasta. Päätin ensin millaisen kattolampun halusin (koska täällä ei tosiaan ollut alunperin kattolamppua laisinkaan), ja sen jälkeen siihen sopivan pöytälampun.

Katossa on rumat jäljet jostain vanhasta lampusta

Tilasin kesällä netistä hienon poljinroskiksen, jonka kansi ei kolahda, vaan sulkeutuu pehmeästi. Paperikorin tuunauksesta olenkin jo kirjoittanut tänne aiemmin. Jatkojohto oli pakollinen pöytälampun lyhyen johdon ja pistorasioiden harvuuden vuoksi. Ostin on/off-kytkimellisen, jotta latausjohtoja ei tarvitse olla aina repimässä irti.

Pyykkikorin tilasin samaan aikaan ja samasta paikasta kuin roskiksen.

Peilin kehys sai muutaman naarmun muutossa, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi niiden peittämistä uudella maalikerroksella, koska täällä ei ole erityisen hyviä spraymaalausolosuhteita.

Yläkaapit ovat niin korkealla, että keittiöjakkara oli aika ehdoton hankinta, ja äiti ostikin sen minulle aikaiseksi syntymäpäivälahjaksi. Olin aiemmin jo haaveillut juuri tällaisesta, joten oli ihanaa saada sellainen omaksi. Jakkaran päältä paikkansa on löytänyt rakas karttapalloni, ja koska karttoja ei voi ikinä olla liikaa, on seinälläkin maailmankartta.

Sain kotoa mukaani kuution, jonka sisällä on kaksi kokoontaittuvaa patjaa. Sen päällä on sisustustyynyjen ja peruukkipään lisäksi viimevuoden Norjanreissulta otetusta valokuvasta tehty taulu.

Seinällä oli valmiiksi yksi ruuvi, joten oletin että seinää saa ruuvata mutta nyt en kyllä ole enää yhtään varma, onko asia ihan niin. Kerkesin joka tapauksessa kiinnittämään cossikuvakehyksen seinälle. Pitäisi jossain välissä tulostaa siihen vähän uusia kuvia.

Piristin myös oviani kuvilla. Huoneen oven sisäpuolella on 80-luvun Suosikkilehden a-ha -juliste ja ulkopuolella yksi kummitädiltäni saamista julisteista. Vaatekaapin ulko-ovissa on pari kaverilta saamaani lahjapiirrosta, yksi oma piirrokseni ja kuva revontulista.

Tämä nätti juliste näkyy kämppiksillekin.

Tämä hylly on mielestäni se, mikä tekee huoneesta kokonaisen. Ennen kun ostin sen, ei ollut mitään järkevää paikkaa, jossa olisin säilyttänyt mangojani, vinyylilevyjäni ja muita juttuja, mitä siinä nyt onkaan. Asetelmaa oli todella hauskaa tehdä ja rakastan lopputuloksen rönsyilevyyttä. Useiden eri tavaroiden, teemojen ja värien yhdistelmä on mielestäni toimiva, eikä hylly tunnu täyteen ahdetulta. Kaipaisin vain ehkä muutamaa valokuvaa perheenjäsenistä esille sen päälle tai jonnekin muualle.

Ylimmälle tasolle levittelin vanhojen ja ulkomaisten rahojen kokoelmani minun ja hyvän ystäväni yo-potrettien seuraksi

Toisiksi ylimmällä tasolla on sinisävyjä

Toisiksi alimmalla tasolla on paljon punaisia yksityiskohtia

Alimpana ovat sekalaisimmat tavarat

En tiedä varmaksi, milloin pääsen muuttamaan yksiöön, mutta saattaa olla, että jo keväällä. Ajatus uudesta muuttorumbasta ei juuri nyt kyllä kuulosta erityisen innostavalta, mutta ainakin sitten pääsisi asettumaan useammaksi vuodeksi.