Yukicon 18.-19.2.2017

Cossasin lauantain ajan Hisokaa Hunter x Hunterista.

Isosisko esiintyi lauantaina Yuri!!! on icen Otabekin free skate- asussa.

Sunnuntaina uusimme Binan koukou chikyu boei-bu LOVE! LOVE!:n Haruhikon ja Akihikon.

Conien vakioseuralaisystävämme oli koko viikonlopun ajan enemmän tai vähemmän JoJo's Bizarre Adventurin Josefumi.

Lähdimme perjantaiaamuna Kuopiosta siskoni, joka oli tullut katsomaan torstaisia penkkareitani, kanssa junalla kohti Helsinkiä. Perillä oli aikaa kulutettavana ennen kuin kolmas jäsenemme saapuisi Rovaniemeltä, joten kiertelimme muun muassa Stockmannin herkussa, ostin paketillisen hiuspinnejä (ne kaikki kun aina katoavat mystisesti jonnekin vaikka niitä olisi sata) ja selvitimme paikallisten japanilaisten ravintolojen aukioloajat. Olisimme halunneet mennä erään tietyn sarjan inspiroimina syömään katsudonia, mutta ikävä kyllä kaikki sitä tarjonneet paikat olivat kiinni kahdesta viiteen, joten se siitä suunnitelmasta sitten.

Yukiconin majoitus hoitui perinteisesti mummolassa Vantaalla. Siskolla oli oma asunsa vielä aika pahasti kesken, minä taas ompelin vain muutaman tarranauhan ja painuin sitten pehkuihin, koska olin nukkunut kahtena edellisenä yönä yhteensä vain viisi tuntia peruukin muokkailujen takia.

Lauantaina saavuimme paikalle melko hyvissä ajoin ja heti ensimmäisenä ohjelmassa oli "Photoshootista päivystykseen: kuinka selvitä cosplaysta hengissä"- luento. Se oli oikein hyvin, kattavasti ja asiallisesti toteutettu. Pelottelu siitä, mitä voi käydä jos käyttää piilolinssejä huolimattomasti, sai kyllä minua kiitämään itseäni siitä, että päätin hankkia kertakäyttöisiä piilolinssejä vuosilinssien sijasta. Tunsin omassatunnossani pieniä pistoksia muun muassa vanhoista meikeistä, omatekemistä bindereistä ja hengitys- ja silmäsuojaimista puhuttaessa... E he he.

Ennen seuraavaa luentoa, "Supersankarit yhteiskunnassa - Tiger & Bunny vs. Boku no Hero Academia", oli aikaa perus conittamiseen, kirpputorin koluamiseen ja hengailuun. Luentoa kohtaan minulla ei ollut oikeastaan mitään odotuksia, seuralaiseni ovat minua enemmän innoissaan Tiger & Bunnysta. Kyseessä oli vain yhden ihmisen pitämä luento, mutta yleisöstä tuli paljon kommentteja, mistä hyvin suuri osa koski One Punch Mania, joka nyt ei kyllä ollut luennon aihe. Luennon seuraaminen tuntui oikeastaan enemmän fanin ihkutukselta siitä, miten paljon hän sarjoista pitää, kuin analysoivalta luennolta, jotenkin varsinaisia pointteja tuntui olevan melko vähän, joskin spekulaatio siitä, että Hero Academia olisikin amis oli hauska.

Pasila ja Messukeskus ovat kuvausympäristöinä kyllä harvinaisen ankeita, etenkin kun lunta ei ollut sitten missään. Jotain photoshootin poikasta kuitenkin pidimme pihalla ennen AMV-kisaa.

Luisteluposeerauksissa on se ongelma, että ne vaatisivat taustakseen jäätä päästäkseen täysiin oikeuksiinsa...

...joten onneksi olen niin hyvä sisko että korjasin taustan upeilla paint-taidoillani <3

Tästä kuvasta näkee selvästi, miten erivärisiltä silmäni näyttävät väripiilolinsseillä, normaalisti ne kun ovat siniset.

Kazakhstanin takinhan sisko oli jo tehnyt aiemmin joten sitä pystyi nyt ovelasti hyödyntämään tämänkin asun kanssa

Hyvä meininki vielä hetkeä ennen tuhoa.

Kun olimme lähdössä photoshootista takaisin sisälle päätti Otabekimme hypätä piruetilla alas kynnyksen päältä, laskeutui huonosti, ja otti käsillä vastaan. Kova ja röpelöinen pinta teki käsiin verta vuotavat haavat ja tuli nopea lähtö conin ensiapupisteelle. Siellä tämä sankari sitten paikattiin, eikä onneksi tarvinnut lähteä ihan sinne päivystykseen, mistä aamuinen luento nimessään varoitteli, vaikka vuolas vuoto oli pisteelle päästessä tahrinut kädet jo hyvin brutaalin näköisiksi.

Kerkesimme välikohtauksesta huolimatta ajoissa AMV-kisaan. Se oli kokemuksena oikein positiivinen. Huumorivideoita oli mukana ilahduttava määrä, eikä videoiden esitysjärjestystä ollut kahlittu niiden tyypin mukaan, kuten silloin kun kaikissa kisoissa oli vielä rajatut kategoriat. Tämä on hyvä, sillä mielenkiinto pysyy paremmin yllä kun välissä on huumoria eikä tarvitse katsoa viittä toimintaläjäystä tai masentavaa videota peräkkäin. Parhaan videon titteli olisi kyllä pitänyt mennä Kahvinkeittimelle siis damn oikeesti hei. Nautin suuresti myös Pelimiehestä ja Barakamon-videosta.

AMV-kisan jälkeen oli aikamme poistua. Lähdimme siis kohti Pasilan asemaa ja kärsimme taas hieman tuulessa ja liikennevaloissa, jotka eivät koskaan viitsi vaihtua vihreiksi. Tarkoituksenahan oli mennä lähijunalla Myyrmäkeen. Pian noustuamme oikeaan suuntaan menevään junaan selvisi, että se ei pysähtynytkään Myyrmäen kohdalla. Nousimme sitten Tikkurilassa pois ja otimme toisen lähijunan, jolla menimme Helsingin päärautatieasemalle. Sieltä pääsimme sitten kolmanteen junaan, jolla pääsi Myyrmäkeen. Koska kello oli jo pitkälti yli yhdeksän illalla, ja Myyrmäki on mummomme mukaan vaarallista seutua, otimme taksin mummolaan. Perillä ompelin vielä sunnuntain asuihimme muutaman nepparin, sisko kun ei haavojensa kanssa sellaista voinut oikein tehdä ja oli muutenkin väsyneempi nukuttuaan vain muutaman tunnin.

Sunnuntaina ei aamulla ollut mitään varsinaista ohjelmaa, joten perus hengailua vain harrastimme. Hauskaa oli, kun seistessämme vastakkain toisen kerroksen vessan edustalla joku luuli, että olemme vain yksi ihminen ja peilikuva. Heh, kaipa me jotain sitten tehtiin oikein.

Sunnuntaina oli vähän väljempää kuin edellispäivänä ja otimme pari kuvaa sohvalla, vaikka se ei väriltään ollutkaan ihanteellinen.

Aki ei, älä kuole

Sunnuntain viimeisenä ohjelmana olivat cosplaykisat. Ajankohta oli erittäin huono, kaikki kävijät kun eivät asu kehä kolmosen sisäpuolella, ja joutuvat lähtemään sunnuntaina aikaisemmin, mukaan lukien tämänkertainen Hall Cosplay -voittaja. Hall Cosplay -kisan takia ohjelman sijoittaminen sunnuntaille on erityisen outoa, sillä tunnetustihan lauantaille ne kaikista onnistuneimmat ja näyttävimmät puvut kuitenkin laitetaan. Kisan juonto sai lähinnä haukottelemaan ja kolme tanssiesitystä oli jo liikaa, etenkin kun ne kaikki olivat ihan samankaltaisia musiikiltaan, eli perus vocaloidkonemössöä, jonka toivoo loppuvan aina kun musiikki hetkeksi taukoaa, mutta silti se vain jatkuu.

Photoshoot-kisassa oli oikein hienoja valokuvia taas. Yleisön suosikki ei kyllä varmastikaan ketään yllättänyt, viktuurilla voittoon. Ryhmäkisan lähderajoituksena oli pelit. Tämä lähderajoitus ei kyllä palvellut yhtään ketään, ja kisaan taisikin osallistua vain neljä ryhmää.

Heti voittajien julkistamisen jälkeen lähdimme vaihtamaan vaatteet siviileiksi ja sitten kohti Helsingin keskustaa. Tarkoitus oli mennä nyt sitten syömään sitä katsudonia, mikä perjantaina ei ollut onnistunut, mutta olin unohtanut katsoa ravintolan sunnuntaiaikataulut, ja se olikin kiinni. Oma typeryys ärsytti, mutta pizzaan oli tyytyminen. Oli muuten ihmeellinen tunne, kun conin jälkeisenä maanantaina sai nukkua pitkään, kouluun kun ei tarvitse enää mennä.

Kiitos conista, juttuseurasta ja kehuista <3

Seuraava coni on sitten Animecon ellei siihen väliin tule jotain muuta. Sinne on tiedossa ainakin lisää Hisokaa toisella puvulla ja sisko Chrollona.