sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Ilman nettiä

JA NIIN PALJON ASIAA

Mitäs sitä ihminen kaipaakaan.

Ei, en kaipaa facebookkia vaikka puolitoista viikkoa ilman sitä.
Niin moni asia josta olisi ollut kirjoitettavaa ei ole enään niin tuoreessa muistissa että olisi terävää kirjoitettavaa.

Jos nyt sitten ilkeästi ingnoorataan ne tapahtumat.


Oli se sitten tällä viikolla tai viime viikolla, niin kuitenkin... Taisinpa lupautua sitten juontamaan sählyturnauksen finaalia yhdessä tuon sairastelevat mursusen kanssa. Hh. Tulee kuitenkin kipeäksi... Ja olen kuitenkin taas siellä vain yksikseni mitään järkevää tekemättömänä...
Ei piruja seinille.
Vielä.

Matiikankoe oli maanantaina. Ei ihan putkeen mennyt, mutta tuli sentään 9-. Ei kuitenkaan hyvä suoritus.
Historia sitten tuntui paremmin luonnistuvalta, ja jos mitenkään osasin arvioida niin 26/30.

Mutta se niistä kokeista.
Torstaina pääsin viimeinkin kokeilemaan niitä uusia luistimiani. Lojuivat terottamattomina sen kaksi viikkoa.
Nyt sitten koulun talviliikuntapäivän johdosta pääsi ice-marathon radalle. Kaksitoista kilometriä, pari rakkoa jalassa ja mukavasti pehmeää mehua. Luistelusta tuli oikein hyvä olo, ja olin ilahtunut siitä miten nopeasti hokkareilla pääsi. Tahtoo luistelemaan, nyuu.

Lauantaina aamulla minua kehotettiin soittamaan Duracell-pupulle ja kysymään haluaako tämä lähteä lätkämatsiin. Mikäs siinä. Oikein innoissaan oli. Ja saan kuulemma voittamansa lipun Puijon kisoihin, koska ei itse paikalle pääse.
On se muuten hienoa, miten mielenkiintoinen paikka monttu on sellaisen silmissä, joka ei ole siellä monesti käynyt. Monttupubi on pelottava ja nurkkaan ahdettu fanikatsomo naurattaa.
No, kyllä siinä itsekin vähän naurattaa, kun fanit huutavat ''Kalpa'' mutta alkaa ajatella että huutaisivat ''Jalka'' Siltähän se kuulostaa alkaa. Vastaavasti kerholaiset karjuivat verhoa. Juu, tuota.
Vaikka KalPa menikin häviämään kotonaan ties kuinka monetta kertaa, pääsin kuitenkin stalkkaamaan erästä kausikorttipaikkalaista, josta en mitään tiedä, mutta jonka olen itse kyllä nimennyt.
Nauran tai itken sille, en oikein tiedä miksi.

V-V-V-V-V-VINYY-Y-Y-YY-YLIH

Ja alustus päivälle.

Ensinäkin tässä ja tässä teille se, mitä olen tänään kuunnellut. Vähän ulkomaistakin kasaria siis.

Varasin kirjastosta Kunnian Kentät- kirjan lähikirjastooni. En muistanut, että ei- nuorten aineistosta menee varausmaksu. Pff... No, on sen paras sen arvoinen kirja olla. Tosin katsoin huuto- netistä että monet myyvät kyseistä kirjaa muutamaa euroa kalliimmalla ja ihan omaksi. No, hitto.
Mutta löysinhän sieltä huutonetistä jotain muutakin mielenkiintoista.
Kyllä, minulla ei ole vinyylisoitinta.
Kyllä minä sellaisen vielä jostain hankin.
Sillä ostin LP- version Kerjäläisten Valtakunnasta.
Alkuperäisyys kunniaan. Minulla on CD- versio, ja voin sitä kuunnellakkin.
Mutta SILTI.
Se on alkuperäinen, upea, suoraan 80- luvulta.
Purr.

Teidän täytyisi olla kaltaisiani hulluja että ymmärtäisitte minua.

Mutta oli siellä sen yhden ostamani lisäksi muitakin vinyylejä, joita halajan. Ne vaan olivat kaikki nimenomaan ainoastaan huutokaupassa, ja jos jotain tarjoan joku kyllä menee ohi. En halua yllättyä sitten suuresta hinnasta. Katson sitten viimeisenä päivänä, jos kukaan ei tarjonnut ole, että saisinko ajoitettua tarjouksen viime minuuteille.

MUTTA
Saan pian. Aidon. Oikeann~~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti