Yurion Free skate- luisteluasu valmistui Desucon Frostbiteen. Aiemmin olin cossannut Yuriota casuaaliversiona, joten peruukki ja maajoukkuetakki olivat jo valmiina, ja tehtävänä oli vain itse asu.
|
Peruukki oli jo vamiiksi oikealla kampauksella kun tilasin sen kasouwigsiltä |
Valitsin asun päämateriaaliksi lycran sen joustavuuden vuoksi, sillä se mahdollistaa ihonmyötäisyyden liikkuvuutta rajoittamatta. Selkä ja toinen käsi ovat verkkokangasta, joten tilasin joustaviin luisteluasukankaisiin erikoistuneesta flextex-nettikaupasta mustaa powernet-kangasta, joka on käytännössä hyvin pienireikäistä verkkoa. Koristeosiin valitsin tavallista Mallorcaa ja saman väristä kovaa tylliä. Muista materiaaleista poiketen puuvilla ei juuri veny, joten kangas oli ehkä vähän outo ratkaisu mutta toimi kuitenkin riittävän hyvin.
Aloitin asun tekemisen kaavoittamalla haalarin. Halusin, ettei ylä-ja alaosien väliin tulisi saumaa, mutta sellaisen haalarin kaavoja ei mistään löytynyt, joten sovelsin ne itse.
|
Lahkeiden etupuolen sisäpuolelle tein kapeat laskokset, jotka muodostavat prässimäiset saumat |
Haalarin perusmuodon kokoaminen oli suoraviivaista takasivusaumaa lukuun ottamatta, sillä siinä kankaat eivät liity toisiinsa suorasti, vaan kaarevasti. Sovitin asua päälle ja hahmottelin samalla sauman muodon kohdilleen, mikä vaati hieman kärsivällisyyttä. Lisäsin keskelle taakse piilovetoketjun, joka ei tosin läpikuultavan kankaan kanssa varsinaisesti ole piilossa. Sen kanssa jouduin tappelemaan eniten tässä cossissa, sillä sauma pyrki kovasti kupruilemaan. Jälkikäteen ajateltuna olkasaumoihin upotetut piilovetoketjut olisivat voineet toimia paremmin, mutta tehty mikä tehty.
|
Piti kokeilla peruukin kanssa heti kun perusmuoto alkoi olla kasassa |
|
Hihan 'jatke' on erillinen pala, joka myös häivyttää kätevästi binderiä näkyvistä |
Oikeaan käteen tein irrallisen hanskan käytännöllisyyden vuoksi. Jos se olisi ollut kiinteä, olisi ovella ranneketta näyttäessä pitänyt aina avata haalari. Musta väri auttaa onneksi hyvin pienen sauman häivyttämisessä.
|
Hanska ja photobombaava neulatyyny. Lycran joustavuuden vuoksi erillisiä sormikiiloja ei tarvinnut |
Asun kiinnostavin osuus oli koristeiden teko. Tein niille kaavat kokeilukankaasta. Puin haalarin päälle, katsoin referenssikuvaa, leikkelin kankaasta sen mukaisia palasia ja kiinnitin nuppineuloilla paikoilleen. Pienistä paloista rakentuvan silppukasan harsin kokoon ennen sen käyttöä kaavana.
|
Avuttoman näköinen haalari koristeluonnoksineen |
Leikkasin pinkin kankaan kaavan mukaan jättäen saumavaraa. Leikattuani käytin sprayattavaa punaista kangasmaalia, jolla liukuvärjäys onnistui varsin helposti. Pohjakangas ei ole täysin saman väristä kuin referenssissä, joten väriero ei ole niin suuri kuin toivoisin.
|
Huoneeni hämärässä keinovalaistuksessa värieroa ei huomannut juuri ollenkaan, joten värjäily piti tehdä valoisaan aikaan |
Kankaan kuivuttua silitin värin kiinni. Käänsin nuppineuloilla kankaan reunat nurjalle puolelle ja silitin sauman. Kaikista tiukimpiin mutkiin käytin kangasliimaa. Sitten puin jälleen haalarin ylleni ja sovitin riekaleet paikoilleni, kiinnitin ensin nuppineuloilla ja sen jälkeen tarkemmin harsimalla. Lopullisen kiinnityksen tein myös käsin ompelemalla niin, että lanka kulki saumavarasauman kohdalla, kankaiden välissä. Tämä vaihe oli yllättävän mukava.
|
Silitetty ja käännetty luikero |
|
Osa kiinnitetty lopullisesti, osa harsittu |
Kauluksesta tein avattavan, jotta päälle pukeminen olisi mahdollista. Sauma sulkeutuu pienien nepparien avulla. Kauluksen koko reunan saumavarat on huoliteltu kangasliimalla siisteiksi. Saman tein myös lahkeisiin tulleille koristeille. Kaulus törröttää sivulle, joten ompelin siihen kiinni muutamaan kertaan taitellun palan kovaa tylliä sen ylhäällä pitämiseen. Se toimi yllättävänkin hyvin.
|
Kauluksesta tuli mielestäni nätti |
Vasemman käden hanskan tein kiinteänä, sillä sauma siinä olisi ollut häiritsevän näköinen. Yritin tehdä siitä niin ihonmyötäisen kuin mahdollista, mutta koska kangas joustaa vain hieman, on se asun epämukavin kohta.
|
Hihahanskan kiinteyden vuoksi kädellä ei ole aivan täyttä liikkuvuutta |
Koska luistimet jalassa conissa kävely on huono idea (enkä edes omista kuin hokkarit) käytin kenkinä eleettömiä puvunkenkiä, jotka löysin pikkurahalla kirpparilta.
Puvun teossa huvittavaksi ongelmaksi muodostui se, että puku oli päällä niin mukava, että aina sovittamisen jälkeen ei millään tehnyt mieli ottaa sitä enää pois päältä. Myös conissa asun pitäminen oli oikein mukavaa, sillä myöskään peruukki ei kiristä tai ole muutoin epämukava. Vaikka asussa on muutama asia, jotka voisivat olla paremmin, olen siihen silti tyytyväinen.
|
Valmiista asusta löytyy luonnollisesti enemmän kuvia frostipostauksesta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti