Arki iskee vasten päiväjärjestystä

Ainainen ihmeenaihe; joko se koulu alkoi

Tässä pitäisi nyt sitten tuntea itsensä vanhaksi. Peruskoulun viimeisestä luokasta on tahkottu jo kolme päivää.

Onhan se taas se tunne, kun on sosiaalinen elämä ja näkee ihmisiä, on aktiivinen. Päivistä saa siivuttaa pois kahdeksan tuntia. Maanantai ja tiistai ovat seitsentuntisia ja lisäksi tunnin kävelymatka. Nukkuakin pitäisi, mielellään se kymmenen tuntia. Lomalla sai valvoa vuorokauden yli ja tehdä yöt ja päivät mitä lystää. Nyt vapaa-aikaa pitäisi teoriassa jäädä kuusi tuntia, teoriassa. Oikeasti ehkä kaksi.

Pääosin kaikki vaikuttaa olevan ennallaan. Kukaan ei ole kuollut. Liikunnanopettaja meillä on vaihtunut. Nykyinen on sitten espanjalainen. Siinä on sitten omat haasteensa, kai. Ensimmäinen liikuntatunti tänään oli kuitenkin pirteä. Ulos olisin toivonut pääseväni, mutta koska satoi koko päivän, välillä vähemmänkin, yleisen käsityksen mukaan silloin ei mennä ulos pelaamaan pesäpalloa. Miten sokerista.

Kirjoja on pitänyt päällystää. Säästöjen vuoksi englannissa ja toivottavasti pian pakollisuudesta vapautettavassa pakkoruotsissa Tehtäväkirjoja ei saa omaksi. Tehtävät tehdään vihkoon, ja kirja siirtyy seuraaville sukupolville. Olemme päällystäneet kirjat tunnilla ja siitäkös on riemu ratkennut kun ihmiset vertailevat ryppyjen ja ilmakuplien määriä.
Kirjojen epäomistajuus on suuri henkilökohtainen tragedia yhdestä syystä.
Olen aktiivisesti tuherrellut jok' ikiselle sivulle tehtäväkirjojen ylä-asteella. Ei ole sivua ilman silmää, päätä, puuta, kahtaakymmentä j- kirjainta, kappaleiden nimiä ja sanoja, tavumerkkejä ja ylös kirjoitettuja ajatustenpätkiä. Surettaa. Englannissa uhkailtiin vielä sillä, että vihkokin pitää siistinä säilöä. Hirveää.


Koulun ulkopuolella olen vieraillut usein huutonetissä. Stalkkaan parhaillaankin erästä LP- levyä josta olen huutanut. Aikaa on alle 20 minuuttia. Se ei saa lähteä kenellekään muulle.
Ja tämä levy on Billy Idolin Rebel Yell. Upea levy.

Toinen kysymysmerkki on Alice Cooperin Trash, viisi päivää.

Postissa odottaa jo ostamani paketti. Nimeni On Dingo. Ensimmäinen Dingon levyistä. Jos hyvin käy olen pian tuplannut kokoelmani <3

Onnistuin muuten taannoin päätä vaivannessa asiassa. Emimusic, tuo Youtuben ihana murheenkryymi. Sen videoita ei ole pystynyt lataamaan LataaYoutubella, jota olen pitänyt luotettavimpana ja helpoimpana.
Onnistuin löytämään hyvän muuntimen, joka on virustestattu ja professionaalin oloinen. Hienoa, nyt minulla on viimein kaikki ihanat videot Mp3:ssani, kunnes löydän niitä jostain lisää.


Rippikouluun liittyvät kaksi postausta tulevat kyllä. Kun inspiraatio ja aika sallivat, ne tulevat keskuuteemme.