Helmikuuta.

En ole kirjoitellut juurikaan tämän vuoden puolella. Minulla on kuitenkin tähän kelpo tekosyy, sillä Punakoneeni on temppuillut.

Opettelin nämä puoli vuotta sitten sanakokeeseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Olen jälleen selvinnyt yhdestä koeviikosta kelvollisesti. Erityisen onnellinen olen siitä, että olen parantanut rutkasti venäjässä. Toisinaan jopa ymmärrän sitä hieman, vaikka yleensä vain kuulen paljon tuttuja sanoja, joiden merkitystä en muista. Englannissa sanojen opettelu on naurettavan helppoa, koska ne ovat tutulla merkitsöllä ja ne muistaa kerrasta. Kun ne muistaa ne on enää sidottava suomenkieliseen ilmaisuun. Sama ei toimi venäjässä. Ensin on painettava sanat mieleen, mikä olisi sula mahdottomuus ilman itsekehitettyjä muistisääntöjä. Plussana niissä on se, etteivät ne ainakaan unohdu.




Minulla on muuten uusi rakkaus, Sengoku Basara. Sen ansiosta on jo valmiit cossisuunnitelmat Traconiin. Kävi muuten nopeasti se koukuttuminen. Mikäs sen parempaa.