maanantai 18. marraskuuta 2013

Pimeä, lumeton, kolea

Tahtoo että talvi tulee jo

Marraskuuhan on jo talvea vaikka joku menisi muuta väittämäänkin. Ja talvella tulisi olla lunta nurkissa. Kaksi ensilumea on jo satanut mutta vielä ei voi kaapista kaivettua takkia päälleen sovittaa.

Aamulla kahdeksaan lähtiessä katulamput ovat vielä päällä, mutta et voi luottaa siihen että ne turvallisesti kehystäisivät matkaasi. Ne sammuvat kyllä, ja se hetki kun ne sammuvat on aina ollut hyvin pelottava ja masentava hetki.
Kylmä sää tekee hallaa pienelle mp3-laitteellekin. Akku alkaa kääntyä laskuun jos pientä ei sujauta paidan sisään lämpimään. Mutta jos minä lämmitänkin sitä niin suurempi vaikutus on sen sisältämien tiedostojen valaisevalla, turvallisella ääniraidastolla. Ensimmäisen kahdenkymmenen mertin ajan on matka kylmä. Kun on saatu ääni kuulumaan, ilmapiiri muuttuu aivan toisenlaiseksi ja rytmittää askeleita. Sillä on kumman suuri vaikutus.


Haluan Norjaan. Omatoimisesti olen oppinut muutaman sanan. Näistä muodostuukin hyvin järkevä lause. Jeg er melk og fullkorn rugknekkebrød. Matkustin eilen Kilpisjärveltä Skibotniin Google Mapsin avustuksella.

Pettymys on kova, kun ruskeaksi luultu nahka osoittautuukin kirkkammassa valaistuksessa violetiksi. Kehtaakin.


Kaikenlainen kouluroska yrittää hypätä selkään tuomaan lisää painolastia. Ei jaksaisi kiinostaakaan vaikka päättöarviointi on sitten pian. Kyllä minä sinne Lyseoon pääsen ilman niitä kymppejäkin.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti