Sasha (Athena) WIP

Frostin lauantain asuni on Saint Seiya: The Lost Canvasin Sasha, eli Athena-jumalatar.

Aloitin cossin tekemisen kukkarannekoruista. Toinen tulee minulle ja toinen saman sarjan Alonea eli Hades-jumalaa cossaavalle siskolleni. Valitsin rannekorujen materiaaliksi paperinarun, sillä siitä saa tehtyä melko aidonnäköisiä kukkasia. Kukkasiin käyttämässäni narussa oli kaunis, vivahteikkuutta antava epätasainen värjäys, joka tuli esiin levitettäessä naru auki. Kukkien varret ovat ohuempaa ja tasavärisempää paperinarua. Kieritin niistä seppelemäisen pohjan, johon liimasin näpertelemäni kukat.

Tilasin Sashalle 150 cm pitkän peruukin, joka osoittautui vielä erittäin paksuksikin. Olen siihen tyytyväinen, vaikka väri saisi kyllä olla hieman sinertävämmän violetti. Muotoilin otsahiukset ja erottelin eteen molemmille puolille pidemmät hiussortuvat, joita lyhensin. Näin järjettömän pitkän peruukin käsittely ei ole helppoa. En onnistunut välttymään takuilta, ja niitä selvitellessä oli aika epätoivoinen olo, mutta hiussuihkeen ja kärsivällisyyden avulla sain peruukin selviteltyä. Tämä karvahirviö pitää kyllä conissakin pitää huolellisesti kuosissa. Hiusten väliaikaisessa paikallaan pitämisessä auttavat nauhat, jotka ovat pompuloita tai letittämistä parempi vaihtoehto, koska ne ovat helppoja kiinnittää ja irrottaa, eikä niistä tule tahattomia kiharoita.

Valtikan pohjana on 170 cm pitkä harjanvarsi, johon kaareva kotkakoristeosa kiinnittyy. Tein valtikan koristeosan kahdesta paksusta konvehtirasian kannesta. Kiinnitin ne talouspaperirullan pahviin, ja liimasin kiinni varteen. Kohokuviot tein jumppamatosta, ja päällystin koko koristeosan sanomalehti-erikeeppertekniikalla. Liima kovetti valtikkaa sopivasti niin, että irtonaisemmatkin osat pysyvät hyvin paikoillaan. Maalasin kultaisella spraymaalilla ja tein varjostukset mustalla akryylimaalilla. Valtikkaan tuli lisäksi kiinni mekkokankaasta tehty nauha.

Tätä osaa oli muuten tosi kivaa nyrhiä saksilla irti worblasta

Kaulakorussa kokeilin ensimmäistä kertaa worblaa. Korun etuosa on tehty siitä ja takaosa jumppamatosta. Korun pitkulaiset killutimet tein fimosta, ja ompelin nauhaan, jonka liimasin osien väliin. Päällystin korun parilla erikeepperkerroksella ja spreijasin kultaiseksi. Punaiseen jalokiveen kokeilin fimon kaltaista cernit- massaa, josta tuli hyvin kaunis ja tasainen pinta. Lakkasin sen kynsilakalla.

Hahmolla on monia erityylisiä täyspitkiä valkoisia mekkoja, mutta valitsin tämän, sillä se oli vähiten paljastava ja vähiten tavanomaisen näköinen. Mekon kankaaksi valitsin tuplaleveää puuvillasatiinia, sillä siitä sai yhtenäisen etukappaleen riittävän leveällä helmalla ja sopivan miedolla hohteella. Helma on muodoltaan kellohelma, mutta ei tietenkään toimi samalla tavalla kuin normaali, koska siinä ei ole tavanomaista kaarevaa yläsaumaa. Lisäsin helmaan vielä erikseen vähän lisää kangasta kiilojen avulla, koska sitä oli jäänyt yli ja tässä mekossa enemmän on enemmän. Mekossa on lisäksi leveät ja olkapäät paljastavat hihat, ja erikoiset kaulukset. Selässä kaulus on sailor-tyylinen lappu, joka kiinnittyy toiselle olkapäälle neppareilla, sillä muutoin kaulus olisi mahdoton pukea.

Kyllä sitä helmaa ihan runsaasti tuli, pahoittelen ettei ole parempaa kuvaa

Kenkinä käytän siskolta saamiani yksinkertaisia valkoisia korkokenkiä. Kovin paljoa ne eivät helman alta näy, mutta noin kymmenen senttiä lisäpituutta ne tuovat, jolloin helma voi olla pidempi ja näyttää enemmän siltä, miltä pitääkin.