Kotiin päästyäni tulostin kuvan maailmankartasta, otin valkoista lankaa ja aloitin Australian lähellä olevista saarista. Laukun ensimmäisinä päivinä etenemistä tapahtui lähes joka päivä, hieman kerrallaan. Kun mannerta alkoi kertymään enemmän, omat virheensä alkoi huomata, kun mittasuhteet ja muodot eivät osuneetkaan yksiin. Jouduin purkamaan koko Euraasian yläosan, kun siitä tuli suhteettoman pitkä. Afrikan tein kerran uudestaan ja Aasia on täynnä mustaksi tussilla väritettyjä harha-askelia. Kartan kirjominen jäi vähitellen muiden asioiden jalkoihin.
Vuoden 2014 loppuun mennessä valmiina olivat Australia, Aasia, Afrikka ja Etelä-Eurooppa. Sellaiseksi kartta jämähti noin vuoden ajaksi, kunnes otin vihdoin itseäni niskasta kiinni ja asetin tavoitteeksi, että kartta valmistuu hiihtolomalla. Tänään on viimeinen hiihtolomapäivä, ja kartta on ollut valmiina jo parin päivän ajan. Onnistuinpas siis.
Aloitin kartan loppuunsaattamisen Pohjois-Euroopasta. |
Eräs iso ongelma kartan oikeudellisuudessa on se, että en ole aina käyttänyt samaa karttaa. Karttaprojektiothan ovat todella erilaisia, koska pyöreästä pallosta on mahdotonta saada täydellistä littanaa kuvaa. Tällä viikolla käytin kotoa löytämäni karttakirjan karttaa, jossa on järkevä projektio, eli se ei vääristä napa-alueiden kokoa tuhottomasti. Oma karttani on aivan omanlaisensa väännelmä, jota maantieteilijät kauhistelisivat, mutta joka maallikon silmin näyttää ihan hyvältä.
Olin kerrankin edes vähän järkevä ja oikeasti merkkasin Amerikkojen paikat ennen kuin aloin kirjomaan. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti