sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Maailma on vihdoin valmis

Karttalaukun tarina lähtee keväästä 2014, jolloin entinen laukkuni alkoi jo olla siinä määrin kulunut, että oli aika hommata uusi. Kaupan laukuista mikään ei tuntunut oikein iskevän. Päädyin ostamaan hyvin yksinkertaisen, mustan laukkun. Ihan sellaisenaan se olisi ollut tylsä, joten päätin kirjoa siihen jotain. Melkein heti tuli mieleeni maailmankartta.

Kotiin päästyäni tulostin kuvan maailmankartasta, otin valkoista lankaa ja aloitin Australian lähellä olevista saarista. Laukun ensimmäisinä päivinä etenemistä tapahtui lähes joka päivä, hieman kerrallaan. Kun mannerta alkoi kertymään enemmän, omat virheensä alkoi huomata, kun mittasuhteet ja muodot eivät osuneetkaan yksiin. Jouduin purkamaan koko Euraasian yläosan, kun siitä tuli suhteettoman pitkä. Afrikan tein kerran uudestaan ja Aasia on täynnä mustaksi tussilla väritettyjä harha-askelia. Kartan kirjominen jäi vähitellen muiden asioiden jalkoihin.

Vuoden 2014 loppuun mennessä valmiina olivat Australia, Aasia, Afrikka ja Etelä-Eurooppa. Sellaiseksi kartta jämähti noin vuoden ajaksi, kunnes otin vihdoin itseäni niskasta kiinni ja asetin tavoitteeksi, että kartta valmistuu hiihtolomalla. Tänään on viimeinen hiihtolomapäivä, ja kartta on ollut valmiina jo parin päivän ajan. Onnistuinpas siis.

Aloitin kartan loppuunsaattamisen Pohjois-Euroopasta.

Eräs iso ongelma kartan oikeudellisuudessa on se, että en ole aina käyttänyt samaa karttaa. Karttaprojektiothan ovat todella erilaisia, koska pyöreästä pallosta on mahdotonta saada täydellistä littanaa kuvaa. Tällä viikolla käytin kotoa löytämäni karttakirjan karttaa, jossa on järkevä projektio, eli se ei vääristä napa-alueiden kokoa tuhottomasti. Oma karttani on aivan omanlaisensa väännelmä, jota maantieteilijät kauhistelisivat, mutta joka maallikon silmin näyttää ihan hyvältä.

Olin kerrankin edes vähän järkevä ja oikeasti merkkasin Amerikkojen paikat ennen kuin aloin kirjomaan.
Kartta on nyt virallisesti valmis, vaikkakin siihen olisi voinut lisätä Etelämantereen ja Pohjois-Amerikan loppuosan (Kiinni Venäjään). Voi toki olla, että kartta muuttuu joskus näiltä osin vielä valmiimmaksi, mutta tältä erää olen tyytyväinen. Joku voisi kysyä, että eikö vailinnainen Amerikka haittaa, mutta eipä tuo oikeastaan. Maailma on jo riittävän jenkkikeskeinen, mikäs siinä jos nyt yhden suomalaisen kartassa vähän jäävät tappiolle. Heh heh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti