Vanhojentanssimekko etenee.

Ruusuyksilö. Näyttää luonnossa paremmalle.

Vanhojentanssimekko on ollut suunnitteilla kesästä 2014 ja ensimmäiset kangasostotkin on tehty hyvän aikaa sitten. Viime vuoden loppumetreillä otin itseäni niskasta kiinni ja aloitin oikeasti, mistäpä muustakaan kuin vähäpätöisimmästä asiasta: kangasruusuista jotka tulevat koristeeksi helmaan. Niitä tuli hiuksiin laitettava mukaan laskien kolmekymmentäviisi kappaletta. Alkuperäinen ajatus oli noin kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen, mutta en pane pahakseni sitä että niitä tuli vähän enemmän. Saapahan dramaattisemman lopputuloksen, heh.

Kaavoja piti muokata hieman takaa leveämmäksi, että saan haluamani alaspäin kapenevan korsettikiinnityksen.

Vuori ommeltuu.

Päälliosa tukikankaineen.

Tämän vuoden puolella etsin Suuri Käsityö- lehdestä korsetin kaavat. Lakanakokeiluversion jälkeen leikkasin palat päällikankaasta ja vuoresta. Vuoren ompeli nopeasti kasaan, päälliosa vaati enemmän valmistelua. Silitin paloihin kiinni tukikankaat ja kiinnitin pitsin.

Aluksi leikkasin pitsistä isommat kimpaleet. Tämäkin vaati tarkkuutta, että pitsin kuviot sattuisivat oikeille kohdilleen. Jätin siis saumavarat etuosaan. Takaosalla ei  ollut niinkään väliä, koska sitä en aikonutkaan "avata".

 Harsin etuosan kiinni ja sovittaessani merkkasin parhaan reitin pitsin reunalle. (Kuva saa pitsittömän alueen näyttämään neliömmältä kuin se on johtuen saumavaroista ja yläpalojen päällekkäisyydestä) Olen melko tyytyväinen pitsin kulkuun, mutta tästä katsoen vasemmalla ylhäällä se on hieman kumman muotoinen. (Vai olenko vain liian itsekriittinen?)

Nyt ei ole pahemmin aikaa mekon edistämiselle, kun muut deadlinet painavat päälle. Koeviikon jälkeen on onneksi mukavasti aikaa spurtata mekko valmiiksi.