Tracon 8.-10.9.2023

Saavuin Tampereelle perjantaina. Tällä kertaa majoituimme siskon kanssa ensimmäistä kertaa Lapland-hotellissa, viime vuosina olemme aina olleet Tornissa. Sen sijainti oli erittäin kätevä ja tunnelma mukava. Matkalla Tampereelle olin saanut jännittää, ehtisinkö vaihtojunaan Riihimäellä, mutta kaikki sujui hyvin ja ilta oli rento. Kävimme Tampere-talolla hakemassa rannekkeeni ja siskon badgen. Sisällä käväisimme taidekujalla nopeasti moikkaamassa kaveria ja ostin myös eräältä pöydältä söpön minipalapelin.

Kävimme syömässä tuhdin hot wings -aterian ja oli onni, että sen jälkeen ei ollut paljoa tehtävää lauantaille, koska olo oli niin tööt. Edes vaatteita ei tarvinnut silittää, koska pieni ruttuisuus vain lisäsi autentisuutta. Lassoköydet valmistelin seuravaan päivään asiaan kuuluvan youtubetutoriaalin avulla. Erikoisimpana tehtävänä illalla olikin siskon hiusten leikkaaminen, peruukkeja hotellissa on tullut monesti tuunattua, mutta ei koskaan aiemmin oikeita hiuksia.

Aamulla heräsimme ajoissa mutta kiireettömästi aamupalalle. Siellä oli kaikkea hauskaa, kuten oikea hunajakenno, josta sai kaapia teehen hunajaa. Olimme arvelleet etukäteen, että laittautumisessa kestäisi kauan, ja siihen menikin noin kaksi ja puoli tuntia. Lauantain asumme olivat siis tosiaan John Marston ja Arthur Morgan Red Dead Redemptionista. En ollut tehnyt mitään meikkitestiä etukäteen, joten prosessi oli mielenkiintoinen. Ostin etukäteen partasienen ja käytin partaan mustaa alun perin metsästystä varten ostettua kasvoväriä. Arvet tein kerrostamalla nestemäistä lateksia, ja niiden tekoon tarvitsen vielä harjoitusta. Laittautuessani en voinut välttyä ajatukselta, että parran kanssa näytän aivan eräältä perhetutulta, haha.

Pyörimme jonkin aikaa sisällä kunnes menimme Sorsapuistoon ottamaan kuvia. Ilma oli varsin miellyttävä mutta aurinko ei ollut yhtään ystävällinen. Olikin vaikeaa saada kuvia, joissa valoitus olisi ollut hyvin tasapainossa.

 

Aarrekartan tutkiskelua

Täälläkö sen pitäisi olla?

Sorsalammessa ei onneksi ollut alligaattoreita

Sorsapuisto oli kyllä erinomainen ympäristö tällaisiin tunnelmointikuviin

Moderni hevonen

Tein siskolle yllätyksenä muotokuvapropin Marysta

Muistiinpanoja lueskelemassa

Pitkän kaavan kautta monessa eri paikassa kuvailu oli todella hauskaa. Sorsapuisto tarjosi sopivan luonnolliset puitteet näille hyvin luonnonläheisille cosseille. Toinen erittäin hauska asia oli se, että ei tarvinnut yhtään varoa vaatteiden likaantumista, vaan se oli pelkkää plussaa!

Lassoilu oli niin kivaa että vahingossa virnistelin typerästi

Pikaiset tutoriaalinkatsomiset tekniikan parantamiseksi

Vakavampi yritys

Onnistuinpas nappaamaan jotain!

Ehehe...

  Hieno pikku sädekehä

Täydellisesti piilossa vihollisilta

Kuvailujen jälkeen kävimme ostamassa evästä Tullintorin koosta ja sen vastapäisestä aasialaisesta ruokakaupasta. Päivän ainoa varsinainen ohjelma oli cosplaykisat. Mukana oli tuttuun tapaan NCC ja WCS -karsinnat. WCS on ryvettynyt viime aikoina heikon moraalinsa (eli Saudi-Arabiassa järjestettävän kisansa) vuoksi, joten on mielenkiintoista nähdä, miten se kehittyy ja tuleeko Suomi olemaan jatkossakin mukana. Karsintoihin osallistuminen on joskus käynyt mielessä, mutta myös lähteiden tiukka maarajoitus (vain japanilaiset lähteet sallitaan) tuntuu tympeältä. En siis pistäisi pahakseni, jos ilmautuisi uusi cosplayn maailmanmestaruuskisa ilman näitä elementtejä. Tällä menolla itse asiassa vaikuttaakin siltä, että NCC on kovasti laajenemassa siihen suuntaan. Arvelen, että jo lähivuosina Suomi joutuu luopumaan kahdesta osallistujapaikastaan ja tyytymään yhteen. Onkin mielenkiintoista nähdä, jäisikö karsinta silloin Traconiin vai SM-kisoihin. Ainakin toistaiseksi kuitenkin saimme nauttia sekä WCS- että NCC-karsinnoista, joissa molemmissa oli hienoja esityksiä.

Kisan jälkeen oli kaunis ilta-aurinkovalaistus, joten emme voineet vastustaa kiusausta ottaa vielä lisää kuvia, ja hyvä niin.

Hieman vähemmän glamorous shotti

Pidin tätä kuvaa epäonnistuneena, koska tarkennus meni lehtiin kasvojen sijasta, mutta siitä tulikin todella tunnelmallinen

Kuvailun jälkeen käytiin ottamassa cossit pois ja hakemassa ruokaa. Sitten oli taas hotellihuonekampaamon aika, kun sisko pyysi auttamaan undercutinsa lyhentämisessä. Ehdimme vielä käymään hotellin saunavuorolla, mikä oli todellista luksusta. Hotellin yläkerrassa sijainneesta saunasta olisi ollut oikein hienot näkymät ulos pimeään kaupunkimaisemaan, jos kumpikaan meistä siis olisi nähnyt sen kunnolla ilman silmälaseja. :D

Upee lookki tälleenkin

Oli ollut kerrassaan onni, että olimme tänä vuonna eri hotellissa kuin yleensä, sillä myöhään lauantaina tornihotellissa oli ollut palohälytys, ja koko hotelli oltiin tyhjennetty. Itse olin siinä vaiheessa jo tyytyväisenä tuhisemassa. Ajatus siitä, että siinä tilanteessa olisi ensin säikähtänyt hereille palohälytykseen ja sitten pitänyt heti lähteä laskeutumaan mahdollisesti parikymmentä kerrosta portaita ei kuulosta järin houkuttelevalta. Mielenkiintoinen kokemus oli kyllä varmasti omalla tavallaan kaikille, joita se kosketti.

Sunnuntaina minulla ei ollut tiedossa mitään erikoista. Valitsin päivän cossiksi Yuri on icen Yurion luisteluasun, koska olin käyttänyt sitä conissa vain kerran ja se on todella mukava. Sisko taas cossasi Mikitakaa JJBA:sta, ja oli menossa tuomaroimaan cossikisojen harrastajakategoriaa. Minulla ei ollut aamulla kiire mihinkään, mutta siskolla oli, joten jäin vielä hetkeksi laittautumaan siinä vaiheessa, kun sisko jo lähti.

Tykkään asusta muuten, mutta enää en tekisi koristeosioita mallorcasta

Nopea räpsy syömään menossa olleesta tuomarista

Harmittaa että joudun kirjoittamaan näin, mutta omalta osaltani sunnuntai oli masentavin conipäivä jonka muistan. Tiesin, että sisko on tuomaroimassa, mutta en silti ollut varautunut aivan siihen että viettäisin käytännössä koko päivän yksin ja epätietoisena... Siskon vika se ei siis todellakaan ollut. En tykkää käydä tapahtumissa yksin, en vain saa silloin niistä irti paljoakaan. En myöskään ole sellainen ihminen, joka osaa luonnostaan itse lähestyä tuntemattomia tai mutuja, vaikka minusta onkin aivan ihanaa silloin kun muut lähestyvät minua.

Vietin siis päivän lähinnä pyörimällä yksin ympäri conipaikkaa. Heti aamusta kävin kirpputorilla, jossa en ole pitkään aikaan käynyt Traconissa sen ruuhkaisuuden vuoksi. Nyt tila oli vaihtunut ja sisään päästettiin kerralla kymmenen ihmistä, eikä itse kirpputorilla ollut liikaa ihmisiä. En ostanut mitään, mutta kokemus oli hyvä. Taidekujalta tein pari ostosta ja käväisin välissä ostamassa evästä, mutta enimmäkseen vain istuskelin eri paikoissa. Päivän parhaita olivat ne hetken, kun näin lyhyesti siskoa, sekä tietenkin cosplaykisat. Oli myös ihanaa kuulla muutamat kehut cossistani, ne piristivät tavallistakin enemmän!

Maailman nopeimman photoshootin tuloksia

Cossikisoissa eniten kiinnosti siskon tuomaroima harrastajien kategoria. Oli harmi, että juuri sen kohdalla joku unohti näyttää kisaajien referenssikuvat. Hyvä kuitenkin, että tänä vuonna ne oli sentään ylipäänsä mukana, toisin kuin viime vuonna. Olin todella lähellä lavaa, toisessa rivissä, ja näin kaikki kisaajat kivan läheltä. Yritin arvata sijoittuneet etukäteen, ja harrastajien voittajan arvasinkin oikein, cossi näytti todella hienolta ja virheettömältä. Myös esityskisa oli tänä vuonna erinomainen, etenkin videopelipohjaisista esityksistä tykkäsin.

That's my sister! Kuvannut Nyymix

Kisojen jälkeen palasin kiertelemään ympäriinsä, ja kävin lopulta pukkarissa vaihtamassa siviilit päälle. Odottelin siskoa bäkkärin edessä siihen asti, että minut käytiin häätämässä ulos. Siinä vaiheessa ei ollut mitkään parhaat fiilikset ikinä. Lopulta sisko selvisi ulos ja käytiin syömässä ennen lähtöä, mikä paransi mielialaa.

Kiitos conista <3

Nekocon 15.-16.7.2023

Saavuin perjantaina Kuopioon hyvissä ajoin. Käytiin viemässä siskon kirpparitavarat Lumitille eli musiikkikeskuksen viereiselle uudelle lukiolle, joka oli nyt otettu osaksi conia. Siellä sijaitsi kirpparin lisäksi taidekuja ja pelipiste. Taidekujan uudet tilat tuntuivat oikein toimivilta verrattuna aiempaan tukahduttavaan kellariin, ja uutena tullut kirppari oli hyvä lisä tapahtumaan. Lumitin pihalla oli myös hyvää istumahengaustilaa ja pari ruokakojuakin.

Kirpparitavarat vietyämme selasin Nekoconin sivuja, kun löysin yllättäen tiedon siitä, että rannekkeet pystyi lunastamaan jo perjantaina. Tätä mahdollisuutta olisi voinut mainostaa myös Nekoconin someissa paremmin, niin lauantain jono olisi ehkä ollut hieman lyhyempi.

Majoituksessa siskon luona viimeistelimme vielä lauantain perukkiemme stailauksen. Teimme coniin uusina asuina Fairy tailin Stingin ja Natsun. Conin teemana oli nostalgia, ja siihen nämä poitsut sopivatkin vahingossa täydellisesti. Katsoin itse Fairy tailia ensimmäistä kertaa liki kymmenen vuotta sitten, ja cossasinkin Natsua jo tuolloin. Lempihahmoni sarjasta oli kuitenkin Sting, (koska kuten olen aiemminkin todennut niin rakastan ylimielisiä blondeja, haha) joten oli mahtavaa päästä vihdoin cossaamaan tätä. Oli myös hauskaa vertailla vanhaa Natsucossiani siskon uuteen Natsuun ja nähdä, miten paljon olemme kehittyneet tässä harrastuksessa vuosien varrella.

Lauantaina aamulla kokeilin ensimmäistä kertaa ikinä käyttää arven maskeeraamiseen nestemäistä lateksia, koska siskolla sattui olemaan sitä hankittuna. Vaikka sivelin sitä rennon rempseästi kulmakarvani yli hammaslankaimella, tuli lopputuloksesta mielestäni varsin jees. 3D-efekti on kiva lisä verrattuna pelkkään meikkikynäviivaan. Aamulla meni hieman aikaa myös siihen, kun leikkasimme kiltamerkkisiirtotatuointimme huolellisesti irti tatuointiarkista. Sen olisi tietenkin voinut tehdä myös illalla, jos olisi muistanut. Jos tarvitsette cosseja varten tatuointeja, niin voin suositella Kuvatehdas -nimistä kauppaa, josta saa tilattua siirtotatuoinnit millä tahansa omalla kuvalla (ei maksettu mainos). Tulee siistiä jälkeä ja säästää huomattavasti aikaa verrattuna vaikka siihen, että coniaamuna rupeaisi vapaalla kädellä itse piirtelemään.

Coniin matkattiin bussilla jaetun matkapahoinvoinnin saattelemana

Conipaikalla pyörähdimme ensiksi kirpparilla ja taidekujalla. Oli onni, että olimme hakeneet rannekkeet jo edellisenä päivänä, koska rannekkeenvaihtojono oli venähtänyt valtavaan mittaan. Avajaiset mahtoivat olla melko väljät, koska musiikkikeskukselle sisään mentyämmekin tuntui, ettei täällä ole vielä oikein ketään.

Päivän ensimmäinen ohjelma meille oli AMV-kisa. Sen taso vaikutti nousseen mukavasti viime vuodesta. Eniten nautin Kimetsu no yaibasta tehdystä videosta nimeltä Purgatory, jossa oli musiikkina Käärijän Rock Rock. Se oli sopivan ytimekäs ja oli ilahduttavaa, että muutakin Käärijän tuotantoa kuin Cha Cha Cha tuotiin esille. Ylipäätään euroviisuihin liittyvät kappaleet olivat kisassa hyvin edustettuina. Purgatoryn lisäksi tykkäsin Leijonat-videosta sekä Isi maksaa -videosta, joissa oli molemmissa hienot kappalevalinnat, eivätkä ne olleet liian pitkiksi venytettyjä.

Kisan jälkeen käväisimme myyntipöytäsalissa. En ole pitkään aikaan ostanut coneissa muualta kuin taidekujalta tai artesaanipöydiltä, mutta nyt iskin silmäni ja näppini Bard & Jesterin pöydällä olleisiin hyljepehmoihin välittömästi ne nähtyäni. En kertakaikkiaan voinut jättää omaa suloista palleroa ostamatta, vaan päätin adoptoida Pullaksi nimeämäni muhvelon.

Stingin uusi ystävä

Sitten lähdimme ottamaan kuvia. Se oli tosin hieman epätoivoista, koska oli aika kuuma (jonka etenkin minä mustien tekonahkachapsieni sisällä tunsin) ja aurinko paistoi korkealta ja teräviä varjoja luoden. Lisäksi kaverimme ei tullut tällä kertaa coniin, ja on jotenkin aina paljon raskaampaa ottaa cossikuvia silloin, kun on itsekin cossi päällä, vaikka kyseessä ei olisikaan mikään valtavasti elämää ja olemista rajoittava asu. Muutaman räpsyn kuitenkin saimme aikaiseksi.

 

Olimme kävelemässä torille päin, kun meistä pyydettiin kuvia. Se oli hienoa, koska olimme jo ehtineet harmitella sitä, että meillä ei ollut conissa tällä kertaa ketään ottamassa meistä yhteiskuvia. Kiitos siis paljon Usvalapselle (IG: @Usvalapsi), joka otti seuraavat hienon dynaamiset kuvat!

Kuvailujen jälkeen kävimme torilla hakemassa kuplateetä Aina Kesä -nimisestä kojusta, jossa olemme käyneet aiemminkin. Tässä vaiheessa tuntui vahvasti siltä, että olisin sulamassa lammikoksi housuineni, keskipäivän aurinko kun ei armoa antanut.

Oli pakko hakeutua varjoon odottelemaan juoman saamista

Päivän toinen ohjelmamme oli cossikisat. Saliin saapuessamme siellä pyörivät vanhojen nostalgisten sarjojen openingit, mikä oli oikein hauska ja teemaan sopiva lisä. Oli hienoa nähdä paljon osallistujia ja hienoja pukuja pukukisojen molemmissa kategorioissa.

Viime vuonna oltiin itse Nekossa pukukisaamassa, tänä vuonna taas osallistuttiin photoshootkisan classic-kategoriaan, sisko kuvaajana ja minä mallina. Kuvalla ei odotetusti tullut sijoitusta, mutta oli silti hauskaa nähdä oma kuva isolla ruudulla. Photoshootkisaan liittyen ihmettelimme kyllä sitä, miksei yleisön suosikki -äänestystä ollut, vaikka kuvat oli julkaistu netissäkin etukäteen.

Kisakuva, hahmona Ash Lynx Banana Fishistä

Kisojen jälkeen pööpöilimme vielä hetken musarilla ja harmittelimme sitä, miten se kakkoskerroksen hieno efektiseinä oli blokattu pöydillä. Ulkona otimme vielä muutaman räpsäisyn ja sitten lähdimme kotia kohti. Kuoriuduimme cosseista ja kävimme syömässä ja saunassa. Ehdin illalla jopa kirjoittaa hieman runkoa tälle blogipostaukselle ja ladata päivän kuvat koneelle.

 

Sarjauskollinen raksakonttitausta

Musiikkikeskuksen väkeä vakoileva Natsu

 

Sunnuntain asuksi valitsin Winryn FMA:sta. Olin cossannut Winryä vain kerran, frostissa... Asu osoittautui täydelliseksi kepeäksi kesäcossiksi etenkin sen jälkeen, kun tajusin katsoa omien cossikuvieni lisäksi referenssikuvia Winrystä ja oivalsin, että maihareiden sijaan asuun kuuluu sandaalit. Olin täysin onnistunut gashlightaamaan itseni uskomaan, että Winry käyttää maihareita, koska olin valinnut ne itselleni jalkaan talviconiin. Sisko taas valitsi asukseen Barakamonin Handan, jota oli myöskin käyttänyt vasta yhdessä conissa.

Aamu sujui oikein hyvin, kunnes bussipysäkillä bussin jo melkein näkyessä muistimme, että unohdimme Handalle tarkoitetun päivänvarjon sisälle. Emme viitsineet lähteä enää hakemaan sitä, vaan päätimme shootata sen kanssa sitten conin jälkeen.

Paikalle jälleen selvittyämme kävimme katsomassa taidekujan uuden päivän tarjonnan. Kävimme myös karaokessa laulamassa NGE:n openingin (koska emme osaa laulaa mitään muuta). Sisko kävi hyvissä ajoin hakemassa myymättä jääneet tavaransa kirpparilta, koska sunnuntaina tavara ei tuntunut liikkuvan. Ehdimme jo pelätä yhden peruukin joutuneen varastetuksi mutta onneksi syy löytyikin järjestelmässä ilmenneestä viasta, jonka takia myytyä peruukkia ei vain oltu merkattu myydyksi.

Kävimme pihalla kuvailemassa. Etenkkin Handalle löytyi hyvin sopiva tausta satamasta. Kuvausten jälkeen satamasta sai myös kätevästi ostettua pehmikset.

Tässä posessa on vähän amerikkalaista sotapropagandajulistehenkeä

Minä: vois ottaa jotain rentoja kuvia. Minä 10 s myöhemmin:

Rakastan tätä kuvaa, epätavallinen perspektiivi toimii kivasti

Handaa lähdimme kuvaamaan Kallamer... Kallaveden rantaan

    Hieman vanhempi purtilo toimi oivallisena merellishenkisenä taustana

Alaperspektiivi toimii tässäkin kuvassa mainiosti

 

Bongaa kuvaaja kuvasta

 

Sunnuntain cossikisoissa oli kaksi pukukategoriaa - parikisa ja kokeneet ensikertalaiset. Jälkimmäinen kategoria oli ajatuksena ihan kiva, mutta ei järin menestyksekäs, koska siinä oli vain kolme osallistujaa. Jään mielenkiinnolla odottamaan, säilyykö se seuraavaan coniin vai korvataanko se jollain "turvallisemmalla", kuten hall cosplaylla.

Kisan jälkeen ja ennen päättäjäisiä oli vielä hieman aikaa, joten nappasimme nopsasti muutaman kuvan lisää minusta pihalla, koska tuntui, että kuvia oli niin vähän.

Päättäjäiset tuntuivat runsaammilta kuin aiemmin. Uutena lisänä nähtiin CMV-sketsejä, mikä oli hyvä idea. Tuli hieman Desu TV mieleen. Odotin kiinnostuneena sitä, kerrotaanko seuraavan vuoden päivämääriä. Nimittäin uusi, kaupallinen Animecon on ilmoittanut, että se järjestetään samana viikonloppuna kuin Nekoconilla on ollut tapana. Animecon väitti sopineensa asiasta Nekoconin kanssa, kun taas Nekocon oli eri mieltä. Tästä on tullut viime päivinä kannanotot molemmilta tapahtumilta, mutta joka tapauksessa lopputulos on se, että tarkempaa ajankohtaa ei vielä tiedetä.

Päättäjäisten jälkeen vaihdoin itse siviilit päälle ja lähdettiin vielä Puijon metsiin shoottaamaan siskon cossia. Muuten sujui ihan kivasti mutta hyttysmyrkkyä unohdettiin laittaa ja inisijät löysivätkin meidät pian.

Shootin ideana oli että Handa on lähtenyt yksin kävelylle metsään ja mahdollisesti eksyy sinne

Hengenpitimiksi syödyt ketunleivät aiheuttivat hienon kippari-kalleilmeen

Kokonaisuudessaan Nekocon tuntui isommalta kuin aiemmin, mikä oli oikein mukavaa. Kirppis oli erinomainen lisä, samoin kuin Lumitin lisätilat. Hyvää työtä järjestäjät!

Kiitos conista <3