Keisuke WIP

Käytin Keisukea Yukiconin sunnuntaina ja hetken ajan Frostin perjantaina. Asu on hyvin casuaali. Vaatteita mistä valita oli paljon, mutta en silti pähkäillyt kauaa vaan päätin tehdä Legend-leffoissa nähdyn keltaisen hupparin. Valitsin sen siksi että se on jokseenkin tunnistettava, tarjosi edes hieman haastetta ja siksi että halusin sen osaksi omaakin vaatekaappiani.

Tämä 4 stagen muotiluomus olis kyllä ollu niin kamala että jo melkein hieno vaihtoehto

Tein hupparin jo hyvissä ajoin ennen talviconeja marraskuussa, ja käytinkin kylmimpinä kuukausina sitä ahkerasti sen lämpimyyden ja mukavuuden vuoksi. Keltainen college on tilattu kankaitacomista.

Väljän mallisessa perusmuodossa ei ole muuta erikoista kun tuplaolkasaumat edessä ja päällä

 Tämä oli ensimmäinen kerta kun tein hupun, eikä minulla ollut siihen kaavaa. Seiskaluokallakin kun tehtiin huppareita, ja sai valita tekeekö hupun vai kauluksen valitsin kauluksen. Enkä muuten helppouden vuoksi, vaan siksi että kaikki muut tekivät hupun ja halusin olla erilainen... Onneksi en ole enää 13.

Näinkö niitä huppuja tehdään vai miten häh

 Huppu on edestä kaulusmainen. Tein siitä kaksinkertaisen, ja koska kangas on paksua on huppu erittäin paksu. Tein eteen koristeläiskän mustasta collegesta. Nyöri kulkee sirkkojen läpi, joita kiinnitin myös ensimmäistä kertaa. En vielä omistanut vasaraa ja käytin niiden paikalleen hakkaamiseen metallista scho-ka-cola -rasiaa. Ei toiminut ihan täydellisesti, joten sujautin saumakohtaan varmuuden vuoksi vähän kangasliimaa, etteivät sirkat irtoilisi.

Lopuksi kiinnitin hupun ja lisäsin resorit hihoihin ja helmaan.

Frostin perjantaina housuina minulla olivat tavalliset mustat pillifarkut, mutta Yukiconiin halusin jotain sopivampaa, joten luonnollisesti päätin tehdä nahkahousut. Oikeasti Keisuke ei hupparinsa kanssa käytä sellaisia, mutta sain tämän riemukkaan idean 2 stagesta, jossa sellaiset jalasta löytyvät. Lisäsyynä juuri tähän valintaan on se, että voin käyttää housuja myös tulevaan Majima-cossiini.

ahh

Siinä vaiheessa kun ompelin housuja tein myös kohtuullisella kiirellä Ryuu-cossia, enkä ole siksi jaksanut ottaa housuista erikseen kuvia. Eipä niissä sinällään mitään ihmeellistä olekaan, tavalliset housut vaan mutta joustavasta tekonahasta, ehkä jopa liian joustavasta, mutta eivätpä ainakaan kiristä.

Kengät ostin alennusmyynnistä cittarista periaatteella "kyllä Keisuke voisi näitä käyttää"

Koska minun oli tarkoitus olla Takumiani pidempi, lisäsin kenkien sisään kantapään alle pari kerrosta sentinpaksuista softispalaa. Ne joustivat hauskasti kävellessä.

Peruukki on taas coscraftista, malli Saiyan värissä pale yellow blonde. Päädyin tuttuun ja turvalliseen värisävyyn, mutta Keisuken kuontalon väri vaihtelee blondin, keltaisen ja ruskean välillä sen mukaan, mitä stagea käyttää referenssinä. Omani väri muistuttaa ehkä eniten 5 stagea. Kampaustyylissä pyrin legendien ulkomuotoon, mutta ei tämä karvalapsi kyllä täydellinen ole. Seuraavaa kertaa varten voisi vielä tuunata.

Saatuani peruukin muokattua oli pakko tehdä vähän meikkitestiä. Kulmakarvat ovat avainasemassa.

Muutin silmänrajauksia suoremmiksi Yukiin mennessä

Valmis kokonaisuus Yukiconissa

Asua oli mukavaa tehdä ja pitää päällä, mikä etenkin Yukiconin väsymyksessä oli siunaus. Keisukea oli mukavaa cossata tietysti myös siksi, että tämä on hahmona minulle niin rakas.

Yuri Plisetsky Free Skate

Yurion Free skate- luisteluasu valmistui Desucon Frostbiteen. Aiemmin olin cossannut Yuriota casuaaliversiona, joten peruukki ja maajoukkuetakki olivat jo valmiina, ja tehtävänä oli vain itse asu.

Peruukki oli jo vamiiksi oikealla kampauksella kun tilasin sen kasouwigsiltä

Valitsin asun päämateriaaliksi lycran sen joustavuuden vuoksi, sillä se mahdollistaa ihonmyötäisyyden liikkuvuutta rajoittamatta. Selkä ja toinen käsi ovat verkkokangasta, joten tilasin joustaviin luisteluasukankaisiin erikoistuneesta flextex-nettikaupasta mustaa powernet-kangasta, joka on käytännössä hyvin pienireikäistä verkkoa. Koristeosiin valitsin tavallista Mallorcaa ja saman väristä kovaa tylliä. Muista materiaaleista poiketen puuvilla ei juuri veny, joten kangas oli ehkä vähän outo ratkaisu mutta toimi kuitenkin riittävän hyvin.

Aloitin asun tekemisen kaavoittamalla haalarin. Halusin, ettei ylä-ja alaosien väliin tulisi saumaa, mutta sellaisen haalarin kaavoja ei mistään löytynyt, joten sovelsin ne itse.

Lahkeiden etupuolen sisäpuolelle  tein kapeat laskokset, jotka muodostavat prässimäiset saumat

Haalarin perusmuodon kokoaminen oli suoraviivaista takasivusaumaa lukuun ottamatta, sillä siinä kankaat eivät liity toisiinsa suorasti, vaan kaarevasti. Sovitin asua päälle ja hahmottelin samalla sauman muodon kohdilleen, mikä vaati hieman kärsivällisyyttä. Lisäsin keskelle taakse piilovetoketjun, joka ei tosin läpikuultavan kankaan kanssa varsinaisesti ole piilossa. Sen kanssa jouduin tappelemaan eniten tässä cossissa, sillä sauma pyrki kovasti kupruilemaan. Jälkikäteen ajateltuna olkasaumoihin upotetut piilovetoketjut olisivat voineet toimia paremmin, mutta tehty mikä tehty.

Piti kokeilla peruukin kanssa heti kun perusmuoto alkoi olla kasassa

Hihan 'jatke' on erillinen pala, joka myös häivyttää kätevästi binderiä näkyvistä

Oikeaan käteen tein irrallisen hanskan käytännöllisyyden vuoksi. Jos se olisi ollut kiinteä, olisi ovella ranneketta näyttäessä pitänyt aina avata haalari. Musta väri auttaa onneksi hyvin pienen sauman häivyttämisessä.

Hanska ja photobombaava neulatyyny. Lycran joustavuuden vuoksi erillisiä sormikiiloja ei tarvinnut

Asun kiinnostavin osuus oli koristeiden teko. Tein niille kaavat kokeilukankaasta. Puin haalarin päälle, katsoin referenssikuvaa, leikkelin kankaasta sen mukaisia palasia ja kiinnitin nuppineuloilla paikoilleen. Pienistä paloista rakentuvan silppukasan  harsin kokoon ennen sen käyttöä kaavana.

Avuttoman näköinen haalari koristeluonnoksineen

Leikkasin pinkin kankaan kaavan mukaan jättäen saumavaraa. Leikattuani käytin sprayattavaa punaista kangasmaalia, jolla liukuvärjäys onnistui varsin helposti. Pohjakangas ei ole täysin saman väristä kuin referenssissä, joten väriero ei ole niin suuri kuin toivoisin.

Huoneeni hämärässä keinovalaistuksessa värieroa ei huomannut juuri ollenkaan, joten värjäily piti tehdä valoisaan aikaan

Kankaan kuivuttua silitin värin kiinni. Käänsin nuppineuloilla kankaan reunat nurjalle puolelle ja silitin sauman. Kaikista tiukimpiin mutkiin käytin kangasliimaa. Sitten puin jälleen haalarin ylleni ja sovitin riekaleet paikoilleni, kiinnitin ensin nuppineuloilla ja sen jälkeen tarkemmin harsimalla. Lopullisen kiinnityksen tein myös käsin ompelemalla niin, että lanka kulki saumavarasauman kohdalla, kankaiden välissä. Tämä vaihe oli yllättävän mukava.

Silitetty ja käännetty luikero

Osa kiinnitetty lopullisesti, osa harsittu

Kauluksesta tein avattavan, jotta päälle pukeminen olisi mahdollista. Sauma sulkeutuu pienien nepparien avulla. Kauluksen koko reunan saumavarat on huoliteltu kangasliimalla siisteiksi. Saman tein myös lahkeisiin tulleille koristeille. Kaulus törröttää sivulle, joten ompelin siihen kiinni muutamaan kertaan taitellun palan kovaa tylliä sen ylhäällä pitämiseen. Se toimi yllättävänkin hyvin.

Kauluksesta tuli mielestäni nätti

Vasemman käden hanskan tein kiinteänä, sillä sauma siinä olisi ollut häiritsevän näköinen. Yritin tehdä siitä niin ihonmyötäisen kuin mahdollista, mutta koska kangas joustaa vain hieman, on se asun epämukavin kohta.

Hihahanskan kiinteyden vuoksi kädellä ei ole aivan täyttä liikkuvuutta

Koska luistimet jalassa conissa kävely on huono idea (enkä edes omista kuin hokkarit) käytin kenkinä eleettömiä puvunkenkiä, jotka löysin pikkurahalla kirpparilta.

Puvun teossa huvittavaksi ongelmaksi muodostui se, että puku oli päällä niin mukava, että aina sovittamisen jälkeen ei millään tehnyt mieli ottaa sitä enää pois päältä. Myös conissa asun pitäminen oli oikein mukavaa, sillä myöskään peruukki ei kiristä tai ole muutoin epämukava. Vaikka asussa on muutama asia, jotka voisivat olla paremmin, olen siihen silti tyytyväinen.

Valmiista asusta löytyy luonnollisesti enemmän kuvia frostipostauksesta

Winry WIP

Tämänvuotisen Desucon Frostbiten lauantaicossi eli FullMetal Alchemistin Winry Rockbell on loppusilausta vaille valmis. Puvun teko oli ihan perushelppoa, peruukki taas vaatii hieman enemmän säätämistä.

Aloitin puvun tekemisen housuista. Oikeasti kyseessä olisi lantiolle laskettu kokohaalari, mutta päätin tyytyä pätkäistympään malliin, sillä sopivanväristä siskon aiemmista cossihousuista ylijäänyttä pellavaa oli juuri sen verran, että siitä riitti housuiksi mutta ei haalareiksi. Ulkomuodoltaan nämä kaksi ratkaisua eivät kuitenkaan eroa kovin hurjasti.

Tein housuihin kolme paria erilaisia taskuja. Tavalliset etutaskut ja takataskut olivat helppo homma, reisitaskut taas olivat ensimmäiset, jotka olen tehnyt. Niissä voisi olla enemmänkin syvyyttä, mutta kangasta ei yksinkertaisesti ollut yhtään enempää. Napit tuovat housuihin mukavaa yksityiskohtaisuutta.

Housujen mielenkiintoisin osuus oli valehaalarin kokoaminen. Rajallisesta kangaspalastani tein ensin valehihat, koska ne ovat näkyvällä paikalla ja tärkeät haalari-illuusion luonnissa. Hihat ovat tasaleveät eivätkä ne todellakaan mahdu oikeasti käsiini. Jäljelle jääneestä tilkusta tein vielä lyhyen selkäosan. Suurin ero oikeisiin haalareihin näkyy juuri selässä, sillä selkäosan kangas ei ole lantiolla lainkaan väljä vaan ihonmyötäinen.

Pätkäisty yläosa on melko koomisen näköinen

Lahkeisiin laitoin kuminauhaa, mutta ne eivät ainakaan tällä kertaa tule näkymään, koska kokemus on opettanut, että talvella tulee olla edes kohtalaisen käytännölliset cossikengät, etenkin kun puhutaan Lahdesta ja sen välimatkoista sekä ulkona photoshoottamisesta. Käytän siis kenkinä mustia maihareita, jotka mielestäni sopivat tyyliin hyvin. Kenkiin sointuvat mustat nahkahanskat täydentävät tyyliä ainakin ulkona liikkuessa.

Toppi oli melko yksinkertainen toteuttaa. Leikkasin ensin kankaasta perusmuodon etumuotolaskoksilla, ja aloin siitä sitten veistelemään pienemmäksi ja paremmin istuvaksi. Referenssikuvissa muoto oli jokseenkin erilainen, ja päädyin tekemään omani enemmän alemman näköiseksi, mutta pyöristetymmällä pääntiellä. Lopuksi lisäsin valkoiset osat ja vetoketjun. Voisin vielä silittää tämän, jotta käännetyt reunat olisivat entistä siistimmät.

Topissa on metallinen avovetoketju ja valkoiset koristepaneelit

Niukka toppi tekee tästä cossista paljastavimman tyttöcossin, mikä minulla on, mutta poikia olen cossannut paljon avonaisemmissakin vaatteissa, joten varsinaisesti mitään uutta ei tässä ole.

Winryn peruukkina toimii coscraftin Alex sävyssä pale yellow blonde. Trimmasin sen otsatukan ja erottelin etuhaivenet. Hiusten mitta vaihtelee referenssikuvan mukaan, mutta päätin mennä pidemmän mukaan.

Tästä otsatukkatyylistä tulee lähinnä mieleen 00-luvun teinilook

Peruukki olisi tarkoitus vielä saada poninhännälle. Yritin saada aikaan siistiä ponnaria käsittelemällä hiusosioita erikseen, ja kiinnittämällä ne sitten yhteen, mutta en ollut tyytyväinen lopputuloksen siistiyteen, joten avasin sen. Tämä saattaa jäädä conimajoitukseen tehtäväksi, sillä auttavat käsiparit olisivat tarpeen, jotta peruukin saisi istumaan päähän mahdollisimman hyvin.

Winrylle täydelliset korvikset omistan itse asiassa täysin sattumalta, koska ostin nämä Ryuu-cossia, enkä tätä varten. Oikeat rustolävistykset nämä eivät siis todellakaan ole, vaan kiinni napsautettavat. Nämä ovat pysyneet hyvin kiinni, mutta jos ne laittaa huonoon kohtaan ja painaa liikaa niin se kyllä tuntuu.

Frostin muista asuista Keisuke on oikein hyvällä mallilla, mutta Yuriossa riittää vielä hyvin paljon tehtävää. Uskon kuitenkin saavani kaiken ajallaan valmiiksi, sillä mitään erityisen vaikeaa ei ole tiedossa.

Bakugou WIP

Alkuperäinen suunnitelma Traconin lauantaille oli Shunin clothiversio, mutta toisin kävi. Kolmisen viikkoa ennen conia totesimme siskon kanssa, että asut olivat turhan haastavat aikatauluun nähden, ja jos ne valmistuisivat ajoissa, työn jälki olisi todennäköisesti jotain muuta kuin kaunista katsottavaa. Sen sijaan pohdimme muita toteutuslistalla olevia asuja, ja päätimme tehdä Boku no Hero Academian Bakugoun ja Kirishiman fantasy AU- versiot, joihin aikamme, taitomme ja erityisesti motivaatiomme paremmin riittivät. Tässä kävi siis lopulta juuri niin kuin keväällä ennustin, eli uusi suunnitelmamme kiilasi vanhempien ohi, vaikka ihan näin ripeää toteutusta en osannutkaan olettaa.

Aloitin kaulakoruihin ja korvakoruihin tarvittavien helmien ja hampaiden tekemisellä cernit-massasta. Helmien pyörittely ja pujottaminen oli helppoa ja mukavaa.

Seuraavaksi maalasin käsisäärystimien koristekuvion kontaktimuovia ja teippiä apunani käyttäen. Tein näistä melko kireät, sillä tiesin niiden vielä löystyvän. Ne pysyivätkin ylhäällä ihan hyvin, vähän joutui tietenkin ylöspäin nykimään conipäivän aikana.

Seuraava osa oli käsisuojus. Siitä ei ole kovin selkeää referenssiä, joten otin vähän vapauksia sen ulkomuodon suhteen. Päällystin worblapohjan ylijäämänahalla, joka materiaalina sopi hyvin asun henkeen. Kiinnitys hoituu kätevästi neppareilla, soljet ovat vain koristeena.

Toinen worbla-osa oli olkasuojus. Tein ilmastointiteipistä muotin, johon sitten tein leikkauksia niin, että kaavasta tuli kaksiulotteinen. Lämmitin worblaa hiustenkuivaajalla, ja yhdistin leikkaukset lisäten samalla sisäpuolelle pienet lisäpalat sauman tueksi. Lisäsin vielä koristeraidan ja kuminauhakiinnitykseen tarvittavat lenkin ja spraymaalasin kultaiseksi. Tein vähän varjostuksia ja ompelin kuminauhan.

Asun paljasrintaisuusongelman ratkaisin käyttämällä Yukimura-cossiin tekemääni liivihökötystä, johon lisäsin puuvillalangasta koristeompeleet. Käytännössä siis vain laajensin alkuperäisessä referenssissä olleita osia.

Peruukin tilasin Coscraftilta, mistään muualta se ei olisikaan ehtinyt ajoissa. Malli on maru ja sävy pale ash blonde. Leikkasin kuituja lyhyemmäksi ja nostin pystyyn. Hiusliiman, harjan ja hiuslakan avulla peruukki oli todella helppo stailattava, ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Suosittelen maru-mallia hyvin lämpimästi vastaavanlaisiin hiustyyleihin.

Viittaan käytin karvakangasta ja punaista mallorcaa. muotoilin karvan ja kiinnitin kankaan siihen, ja koko viitan sitten kahdella suurella nepparilla kiinni liiviini. Viitan repalointileikkaus jäi hotellille, missä siskolla oli vastaava juttu tehtävänä omassa puvussaan.

Housut tein pellavasta, ja niistä ei ole paljon sanottavaa. Perushousut taskuilla.

Tämän postauksen nimessä oleva WIP on muuten ihan oikeutettu, vaikka olen cossia jo käyttänyt, koska se ei ole aivan valmis. Ajanpuutteen vuoksi jätin polvisuojat ja bootcoverit tekemättä. Käytin kenkinä sitten maihareita, joihin kuitenkin lisäsin karvareunuksen.

Ylipäätään tykkäsin tämän asun kanssa näpertelystä, ja se oli kiva saada tehdyksi nyt kun bnha on niin in.

Tomoko WIP

Olen koonnut Tomokon asua jo pidemmän aikaa vailla kiirettä tietämättä, milloin sitä käyttäisin. Nyt olen tehnyt päätöksen, että tulen käyttämään tätä Traconin sunnuntaina. Cossi on peruukkia vaille valmis, eli loppukesän voinkin sitten onneksi käyttää lauantain cossiin.

Ensimmäisenä asiana tein korvakorut, jotka on tehty fimosta ja maalattu akryyleilla samalla kun tein korvakorut myös Mononokelle ja Suzie Q:lle. Voisivat ne kyllä siistimmätkin olla, mutta näillä mennään, elleivät ne ala enempää mieltäni risomaan.

Taconin kirpparilta ostin kahdella eurolla leveän hiuspannan, jonka päällystin valkoisella jämäkankaalla.

Peruukiksi hankin Coscraftin Lily-mallin värissä darkest purple. Myöhemmin sivuja selatessani huomasin kuitenkin, että valikoimiin oli ilmestynyt samansävyinen lace front, joka taipuisi paljon helpommin ja nätimmin tavoitekampaukselle. Coscraft on nyt valitettavasti kesätauolla, joten en ole vielä voinut tilata uutta peruukkia.


Takkia varten tilasin ensin vuorikankaan, kun kerta halvalla sain kankaita.comista muun tilaukseni ohella. Päällyskangas on ihan vain Mallorcaa Eurokankaasta. Kankaiden väriero on silmiinpistävä, mutta päätin, etten välitä siitä, vaan teeskentelen, että niin sen pitää ollakin. Ei kirkkaamman ja oranssimman punainen vuori kuitenkaan kovin paljoa näy.

Käytin takkiin puvuntakin kaavoja, joista tein väljemmät, muokkasin kauluksiin neliönmuotoiset aukot, levensin hihoja pussittaviksi ja tietenkin pidensin helmaa. Ompelu sujui helposti ja lopputulokseen olen hyvin tyytyväinen. Olen päässyt käyttämään takkia jo arjessa, ja pidän sen herkullisesta väristä ja yksinkertaisesta eleganssista.

Metri vuorikangasta oli hiukan liian vähän, joten hihojen ja taskujen vuorissa on lisänä jämiä toisesta punaisesta vuorikankaasta.

Nämä kivat napit sopivat takkiin erinomaisesti senkin puolesta, että ne on valmistettu Länsi-Saksassa ja ostettu joskus 80-90- luvun taitteessa eli ne ovat olleet olemassa jo sarjan ilmestymisen aikaan.

Mekon päättelin olevan farkkua, sillä se sopii 90-luvun tyyliin. Kankaita.comista tilaamani farkku oli hieman tummempaa kuin olin ajatellut, mutta sillä mentiin, kun tämä nyt on muutenkin tällainen rennommalla otteella tehty cossi. Ostin samalla myös tyyliin sopivan vetoketjun. Röyhelö taas on jämäpellavaa. Mekon vyön tein meiltä jo löytyneistä materiaaleista: vyönsoljesta, nahasta ja kankaasta.

Alkuperäisessä desingissa ei ole viitteitä taskuista, mutta koska farkkua jäi ja taskut ovat kivoja, ompelin sellaiset. Takin ollessa päällä niitä ei edes huomaa. Kuten takkiakin, oli myös mekkoa mukava tehdä, oli hieman haastetta, mutta ei vastoinkäymisiä, mikä on aina ideaalitilanne.

Äidiltä saan coniin lainaan aidon 90-luvun käsilaukun, sukkahousut löytyvät valmiina ja kenkinä toimivat varmaan yksinkertaiset ballerinat. Cossi on kyllä hyvin mukava. Kävin tänäänkin mekon valmiiksi saatuani kaupungilla ulkoiluttamassa sitä takin kera. Tykkään siitä, kun cossivaatteita voi käyttää muutenkin kuin cossissa, yleensä kun tuntuu vähän hölmöltä jos vaatteiden tekemiseen menee enemmän aikaa kuin niiden päällä pitämiseen.

Tykkään tuosta röyhelöstä. Se ei pysynyt kurissa pelkällä silittämisellä, piti tehdä kiinnityspistoja laskosten alapuolelle.

Autenttisuus on aina hauskaa

Look kasassa päätä ja kenkiä lukuun ottamatta.