Yölliset terveiset

Nimellinen joulu on  ohitettu. Lahjapaperit pyörivät jaloissa ja jokainen ateria sisältää jossain muodossa kinkkua. Onkohan aiemmin elinkaaressani ollut mustaa joulua? Murhe valtaa mielen.

Papereista tuli esiin käärittyä tänäkin vuonna suklaata. Sen tuhoaminen onkin urakka, mutta taitaa olla jo loppusuoralla. Suklaakrapulaisena tulee vuoden viime päivät kotona luhiseman. Lisäksi sain kaksi mukia, housut, lampun, netistä löydettyjä vanhoja Suosikki- lehtiä ja aivan supersöpön 14 cm halkaisijaltaan olevan paistinpannun. Meille MasterChef- intoilijoille äiti oli löytänyt oheistuotteen, lautapelin.

Sain omatekemät kynttilät valmiiksi kunnialla. Väsäsimme pipareita ja kaksi piparkakkutaloa. Omani näytti ensikertalaisen tekemältä, mikä oli tottakin. Siskon vastaava sensijaan pieneltä taideteokselta. Ja ensimmäinen.
Äiti sai lahjaksi ruman pipon. Siitä ei tullut ihan sellainen kun suunnittelin. Siitä piti tulla hieno...
Joulukuusi on tänä vuonna ihanan korkea. Yli kolmemetrinen. Lyhyempi näyttäisikin säälittävältä, kun lattiasta kattoon on siinä pitopaikassa viitisen metriä.

Meitä selvästi kannustetaan laittomaan käyttäytymiseen ja saimme monta paketillista tähtisädetikkuja.  Voi, minä muistan sen ajan kun ne olivat vielä K 12. Käytin niitä silloinkin laittomasti. Tunnenpa oloni pahaksi. Ja vanhaksi.

Tähän loppuun vielä jotain myöhäistä ja mehukasta.

Pelottavan julkisia tietokoneita ja Joulua

Koulu. Äidinkielentunti. Ympärillä joulujuhlan harventama luokka. Vapaata tietokoneella oloa. Vaihtoehto elokuvien, muumien ja simpsonien katsontaan. Viimeinen järkevä tunti on pidetty. Nyt kuunnellaan keskusradiosta joululauluja. Nyt löysäillään ja keskustellaan numeroista. Nyt ei tarvitse kuin raahautua paikalle. Järki on jo mennyttä elämää.

       Sormet poimineet viimeisen makean
       Silmäsi katsovat läpi lumipyryn sakean

On aika kerätä paineita joululahjoista. Mitä annan, mitä haluan. Ensimmäinen haluamani postipaketti on nyt paketoitu kertaalleen. Iskin silmäni muutamaan vuosien 1984- 86 Suosikki- lehden kanteen. Matkalla ovat jo kotiin. Ja a-ha:n Scoundrel Days LP samaten.
    Äidille neulon pipon. Saa nähdä, tuleeko ihmisten ilmoilla pidettävä. Kavereille tulee myös omatekoisia lahjasia. Eräs tuossa vieressä stalkkaa, niin kerron sitten myöhemmin, mitä. Lopusta perheestä en ole vielä varma. Joulumieltä ainakin.

      Valot ikkunan sammuvat yöksi
      Päivän välkkyneet, kutsuit sitä työksi

Ikkunaan on sijoitettu värivalot. Ne toimivat majakkana kotiin päin kääntyessä, illan laskeutuessa ylle. Piparkakkutalo on haudattu mieleen. Kuusi seisoo vielä kasvupaikallaan. Joulukinkku on lahtaamatta. Muutama päivä, ja tilanne on vielä sama. Jos tällä kertaa kuusi saataisiin kuitenkin valoisalla haettua. Sama oli toive viimekin vuonna. Lunta sitä jouluksi toivoo, mutta jää tuntuu paremmin pesiytyneen maahan.

     Ilmassa tuoksuu vuodenaika
     Aika olisiko tehdä se taika?

(Vaikka säkeet ovat kursivoidut, ne eivät ole lainauksia vain omia kaunokirjallisia roskiani)