Desucon Frostbite 15.2.-17.2.2019

Tämä teksti on kyllä ihan ennätysmyöhässä, koska Frostin jälkeen minulla ei ole ollut yukiconin ja koulutöiden takia liki yhtään oikeaa vapaa-aikaa. Nyt onkin vihdoin aikaa syventyä kirjoittamaan rästissä olevat viisi tekstiä ennen kuin kaikki tentit ja muut koulutehtävät alkavat painaa päälle.

Saavuimme paikalle perjantaina, kuten tavallista. Tällä kerralla korkattiin taas uusi hotelli, eli keskustan Scandic, entinen Cumulus. Hotellin sijainti oli niin hyvä kuin nyt Lahdessa voi olla ja huoneessa ei ollut varsinaisesti muuta moitittavaa kuin silitysmahdollisuuden puute, mutta se oli kyllä jo varsin iso miinus.

Perjantaina emme olleet paikalla pitkään, mutta minä ja sisko pistimme kuitenkin hyvin rennot cossit, kaveri oli casuaaleissa. Minulla oli yllä Initial D:n Keisuke ja siskolla Takumi Red Suns-hupparissa, joka on tehty ihan vain arkikäyttöön. Otettiin jonkin verran kuvia, mutta valo- ja taustaolosuhteet nyt eivät mitään varsinaista photoshoottia mahdollistaneet emmekä sitä edes kokeneet tässä vaiheessa erityisen tärkeäksi, kun cossit eivät olleet vielä lopullisessa muodossaan.

Pakolliset sydänposet

Akinan ja Akagin katukaaharikummitukset tässä moi

Lähdettiin melko pian takaisin hotellille cittarin kautta, joka olikin yllättävästi paljon lähempänä kuin mitä kuuden vuoden takaiset muistikuvat antoivat olettaa. Hotellilla oli vielä jonkin verran tehtävää seuraavaa päivää varten, ei tosin minulla onneksi :D. Koska huoneessa ei tosiaan silitysrautaa ollut, yritimme mennä silittämään yleiseen silityshuoneeseen, mutta emme päässeetkään sinne keskellä yötä, mikä olisi kyllä pitänyt arvata. Silitys jäi siis tämän vuoksi aamuun, mikä viivästytti coniinlähtöä. Paikan silityslauta oli myös siinä kunnossa että pystyin melkein kuulemaan kun se vaikeroi armoa ja vapautusta tästä maailmasta, sillä se näytti olleen käytössä jo vuosikymmeniä ja sen pehmusteet olivat kuluneet lähes kokonaan pois. Luulisi, ettei hotellin liiketoiminta kaatuisi siihen, että ostettaisiin uusi lauta viidelläkympillä mutta ilmeisesti näin kuitenkin oli.

Lauantaiaamuna laittautuessa päästiin ensimmäistä kertaa kokeilemaan sähköistä paikkalippuvarausta cossikisoihin. Sain varattua meille kolme lippua melko nopeasti, noin puoli minuuttia yli tasan. Liput olivat permannon viimeiseltä riviltä eli varatessa sai tosiaan olla nopea. Systeemi toimi oikein hyvin, ja ehdottomasti mieluummin kyttään hetken kännykän äärellä kun käytän conipäivää jonottamiseen.

Lauantaicosseina minulla oli FMA:n Winry, siskolla Olivier ja kaverilla Final Fantasy XV:n Noctis trendy outfit-asussa. Winryn tyyli toi vahvasti mieleen 2000-luvun alun Shakiran, joten ärsytin seuraani hoilottamalla aina tasaisin väliajoin Whenever, wherever- kappaletta lantiota samalla ketkuttaen.

Asuni oli muutoin todella mukava, mutta pitkä ja painava peruukki poninhännällä ei ole mikään unelma päässä pidettäväksi, sillä pinneistä huolimatta se pyrki kuoriutumaan päästäni ja meni tuulessa aika syttymyttyyn. Huomasin myös conipaikalla että toppini tuntui jotenkin paljon väljemmältä kuin olin ajatellut, joten käytiin pukuhuoneessa hakemassa muutama hakaneula sen kiristämiseen, mikä toimikin oikein hyvin, ne kun sai vielä piiloon sisäpuolelle.

Otettiin vähän filtteriselfieitä koska miksi ei

Uskaltauduimme jossain välissä myös ulos ottamaan kuvia tumma seinä taustana. Valon kanssa oli vaikeuksia, sillä aurinko paistoi hyvin terävästi. Niin, ja eihän paljasmassuisuus ehkä mikään ideaaliasu ole talveen, mutta kun piti päällä takkia silloin kun ei ollut kuvattavana niin hyvin pärjäsi.

Mummulta saatu vaaraton kuulapyssy pääsi (lataamattomana) propiksi

Lämpöä varanneesta tummasta seinästä oli paljon iloa hanskattomille kylmyydessä

Kuvaustuokion jälkeen kävimme hakemassa kaupasta vähän sapuskaa. Syötyämme ja istuskeltuamme jonkin aikaa lähdimme uudestaan kuvailemaan, tällä kertaa sataman puolelle.

Olen niin iloinen että sain tallennettua tämän hohdokkaan näyn kameraan~

Vissin tässä välissä käytiin taidekujalla, ja löysin sieltä niin nätin Giornon että olisi ollut rikos jättää se ostamatta. Se on myös ensimmäinen taidekujalta ostamani printti, sillä en ole herkkä tekemään heräteostoksia.

Rakastan juuri tällaista voimakasta, perinteisesti piirrettyä tyyliä.

Jossain välissä lauantaita, kun Noctis oli toisaalla, Winry ja Olivier päätyivät vääntämään kättä keskenään. Olin hieman yllättynyt siitä, miten tasaväkisiä olimme, sillä kumpikaan ei saanut toista taipumaan. Tästä väännöstä tultiin pyytämään kuvaakin, ja olisi ollut ihan hauska saada sellainen omaankin kameraan, mutta se unohtui.

Cossikisoihin siirtyminen sujui paikkalippujen ansiosta sujuvasti. Nyt kun conista on kulunut jo melkein kuukausi, en enää muista tarkalleen kaikkea, mitä niissä tapahtui, mutta oli niitä ilo seurata. Kisat alkoivat tunnin myöhässä, ja niiden päätyttyä oli jo niin myöhäistä, että lähdimme hyvin pian takaisin hotellille.

Saatiin eräältä kuvaa pyytäneeltä omat viisasten kivet <3

Käytyämme kuoriutumassa ja jäädettyämme jonkin aikaa lähdimme Burger Kingiin. Sepä olikin pakkautunut täyteen lahtelaista nuorisoa ja conittajia, ja melutaso pelkästä puheesta oli kamala, eikä joidenkin animebiisien soittaminen kännykästä parantanut asiaa... Oli kyllä erittäin auvoisaa päästä takaisin rauhalliseen hotellihuoneeseen.

Sunnuntaina Noctis oli edelleen Noctis, minä olin Yuri!!! on Icen Yurio luistelupuvussaan ja sisko saman sarjan Otabek. Odotin pääseväni käyttämään lycrahaalaria koko viikonlopun koska se on ihan paras vaate, niin mukava. Koska peruukkikaan ei purista, oli tämä täydellisen huoleton sunnuntaicossi, jota haluan varmasti käyttää uudelleenkin, vaikka YoI ei enää olekaan niin pinnalla.

Lahden kadut olivat yön aikana jäätyneet, joten matka Sibbetalolle oli melko kirjaimellisesti luistelua. Paikan päällä oltiin kyllä ihan ennätysajassa, noin kymmeneltä, sillä kerrankin aikataulumme piti. AMV-kisa alkoi yhdeltätoista, ja siihen alkoi muodostua jonoa noin puolelta. Ihan mielenkiintoinen juttu, että siihen ei ollut jonotuksen sijaan samanlaisia paikkalippuja kuin cossikisoihin.

Kisasta jäi päällimmäisenä mieleen Banana Fish -AMV, joka olemassaolollaan muistutti siitä, että sarjan voisi katsoa. Näin tuli myös conin jälkeen tehtyä, sarja tuli ahmittua kolmessa päivässä ja se aiheutti erinäisten suurien tunteiden lisäksi uudet cossisuunnitelmatkin...

Tässä jossain välissä päädyimme taas ulos kuvaamaan. Tuuli oli varsin navakkaa joten sellaisen kuvauspaikan löytyminen, jossa kaikki eivät palelisi osoittautui varsin haastavaksi. Koska minun asuni oli ensimmäistä kertaa käytössä, siitä otettiin eniten kuviakin.

Sisko olisi halunnut tehdä uudestaan luisteluasun takin, mutta kerkesi kiireiltään uusia vain pöksyt.

Siirrytäänki jäätanssin pariin

Halusin taustaksi tiiliseinän lisäksi lunta ja jäätä, ja jonkinmoinen kuvaajista vapaa läntti löytyikin. Siinä otettiin paljon kuvia, mutta moni niistä toimii paremmin peräkkäin aseteltuna kuin yksittäisinä kuvina, joten väsäsin niistä gifit.

Omasta palvelijasta on aina hyötyä.

Behind the scenes: paleleva palvelija

Tässä sitä kirjaimellista luistelua

Kuvaustuokion jälkeen kipitimme kylmissämme kauppaan. En nyt taas muista tarkkaan mitä aterioinnin jälkeen tapahtui, mutta jossain välissä otimme taas kuvia, selfieitä ja muita, tällä kertaa tosin sisällä lämpimässä.

Kiinnijääneet rikolliset

 

Noctiksen etutukka muodosti naamaa vaihdettaessa kirotun unibrown

Tää on liian söpö

Lopulta tuli aika ottaa cossit pois ja lähteä kohti rautatieasemaa. Coni oli kiva, vaikkakin harmittamaan jäi, että unohdettiin ottaa kuvia kaverin mukanaan tuomalla polaroid-kameralla. Jos ensi conissa sitten muistais.

Kiitos conista <3

Tässä vaiheessa Yukiconkin on jo ohi, joten seuraava coni on todennäköisesti kesädesu. Toivotaan kovasti, että kaikki päästäisiin sinne, mutta pitää katsoa kesätöiden mukaan, nyt ku ei ole vielä varmuutta yhtään mistään.

Winry WIP

Tämänvuotisen Desucon Frostbiten lauantaicossi eli FullMetal Alchemistin Winry Rockbell on loppusilausta vaille valmis. Puvun teko oli ihan perushelppoa, peruukki taas vaatii hieman enemmän säätämistä.

Aloitin puvun tekemisen housuista. Oikeasti kyseessä olisi lantiolle laskettu kokohaalari, mutta päätin tyytyä pätkäistympään malliin, sillä sopivanväristä siskon aiemmista cossihousuista ylijäänyttä pellavaa oli juuri sen verran, että siitä riitti housuiksi mutta ei haalareiksi. Ulkomuodoltaan nämä kaksi ratkaisua eivät kuitenkaan eroa kovin hurjasti.

Tein housuihin kolme paria erilaisia taskuja. Tavalliset etutaskut ja takataskut olivat helppo homma, reisitaskut taas olivat ensimmäiset, jotka olen tehnyt. Niissä voisi olla enemmänkin syvyyttä, mutta kangasta ei yksinkertaisesti ollut yhtään enempää. Napit tuovat housuihin mukavaa yksityiskohtaisuutta.

Housujen mielenkiintoisin osuus oli valehaalarin kokoaminen. Rajallisesta kangaspalastani tein ensin valehihat, koska ne ovat näkyvällä paikalla ja tärkeät haalari-illuusion luonnissa. Hihat ovat tasaleveät eivätkä ne todellakaan mahdu oikeasti käsiini. Jäljelle jääneestä tilkusta tein vielä lyhyen selkäosan. Suurin ero oikeisiin haalareihin näkyy juuri selässä, sillä selkäosan kangas ei ole lantiolla lainkaan väljä vaan ihonmyötäinen.

Pätkäisty yläosa on melko koomisen näköinen

Lahkeisiin laitoin kuminauhaa, mutta ne eivät ainakaan tällä kertaa tule näkymään, koska kokemus on opettanut, että talvella tulee olla edes kohtalaisen käytännölliset cossikengät, etenkin kun puhutaan Lahdesta ja sen välimatkoista sekä ulkona photoshoottamisesta. Käytän siis kenkinä mustia maihareita, jotka mielestäni sopivat tyyliin hyvin. Kenkiin sointuvat mustat nahkahanskat täydentävät tyyliä ainakin ulkona liikkuessa.

Toppi oli melko yksinkertainen toteuttaa. Leikkasin ensin kankaasta perusmuodon etumuotolaskoksilla, ja aloin siitä sitten veistelemään pienemmäksi ja paremmin istuvaksi. Referenssikuvissa muoto oli jokseenkin erilainen, ja päädyin tekemään omani enemmän alemman näköiseksi, mutta pyöristetymmällä pääntiellä. Lopuksi lisäsin valkoiset osat ja vetoketjun. Voisin vielä silittää tämän, jotta käännetyt reunat olisivat entistä siistimmät.

Topissa on metallinen avovetoketju ja valkoiset koristepaneelit

Niukka toppi tekee tästä cossista paljastavimman tyttöcossin, mikä minulla on, mutta poikia olen cossannut paljon avonaisemmissakin vaatteissa, joten varsinaisesti mitään uutta ei tässä ole.

Winryn peruukkina toimii coscraftin Alex sävyssä pale yellow blonde. Trimmasin sen otsatukan ja erottelin etuhaivenet. Hiusten mitta vaihtelee referenssikuvan mukaan, mutta päätin mennä pidemmän mukaan.

Tästä otsatukkatyylistä tulee lähinnä mieleen 00-luvun teinilook

Peruukki olisi tarkoitus vielä saada poninhännälle. Yritin saada aikaan siistiä ponnaria käsittelemällä hiusosioita erikseen, ja kiinnittämällä ne sitten yhteen, mutta en ollut tyytyväinen lopputuloksen siistiyteen, joten avasin sen. Tämä saattaa jäädä conimajoitukseen tehtäväksi, sillä auttavat käsiparit olisivat tarpeen, jotta peruukin saisi istumaan päähän mahdollisimman hyvin.

Winrylle täydelliset korvikset omistan itse asiassa täysin sattumalta, koska ostin nämä Ryuu-cossia, enkä tätä varten. Oikeat rustolävistykset nämä eivät siis todellakaan ole, vaan kiinni napsautettavat. Nämä ovat pysyneet hyvin kiinni, mutta jos ne laittaa huonoon kohtaan ja painaa liikaa niin se kyllä tuntuu.

Frostin muista asuista Keisuke on oikein hyvällä mallilla, mutta Yuriossa riittää vielä hyvin paljon tehtävää. Uskon kuitenkin saavani kaiken ajallaan valmiiksi, sillä mitään erityisen vaikeaa ei ole tiedossa.