Haruhiko WIP

Harun on tarkoitus valmistua frostin lauantaille. Melkein valmis se jo onkin, joten nyt, kun coniin on enää pari päivää, on viimein aika päivittää siitäkin jotain.

Omat haasteensa tähän cossiin asettaa se, että sisko tekee Haruhikon kaksosta, Akihikoa, ja lähes samanlaisten asujen tulee myös näyttää yhteenkuuluvilta. Tämän takia asuja päästiinkin aloittamaan vasta, kun sisko tuli jouluksi kotiin ja tehtiin kaavat ja hankittiin materiaalit yhdessä. Nyt tuo on jo tosiaan palannut opiskelupaikkakunnalleen, joten Lahdessa sitten vasta saamme lopullisesti tietää, miten hyvin onnistuimme.

On ihanaa, kun hahmosta löytyy helposti koko asun kattava referenssikuva. Helmoista koitui kuitenkin päänvaivaa, sillä ne näyttävätkin kivasti joka kulmasta aivan erilaisilta. Takahalkiokin on edestä katsoen noin puolet lyhyempi kuin takaa. Jesh.

Tämmöisenmallisiin helmoihin päädyimme. Nuppineuloilla kyllästettyä lakanakokeiluhirvitystä sai muokata aika pitkään muiltakin osilta.

Selvisi samalla, että aulan pituus on tasan kuusi metriä.

Asun pääkangas on mustaa dutchess-satiinia. Kangas kiiltää, mutta ei älyttömästi, ja oli paksummanpuoleista sekä hinnaltaan sopiva. Sitä tulikin ostettua ihan kunnolla, kuuden metrin verran. Laskelmat eivät pitäneet ihan paikkaansa, vaan kangasta jäi yli jonkin verran, mutta parempi näin päin.

Takin vuori ei mene ylös asti, koska se ei edes näy ylhäältä. Näin saatiin vähän säästettyä rahaa kun sitä kaikkeen muuhun jo meni. Vuoren pussiefektin vältin silittämällä sen ja takkikankaan väliin pieniä liimaharsohippuja, jotka pitävät ne kiinni toisissaan.

Rakastan tämän helman väriä. Luonnossa se on kylläkin kauniimpi kuin tässä.

Rannekkeen kaava näytti ihan kalsareilta.

Löysin onnekseni nappikaupasta kymmenen oikein kauniisti hohtavaa ja sopivan kokoisia punaisia nappia. Niiden pohjiksi tulevat hopeiset jutut tein vanhasta nojatuolista viedystä nahasta, jonka värjäsin akryylimaalilla. Nappeja tuli koristeeksi melkein jokaiseen osaan.

Kengät ostimme jo syksyllä. Niiden piti tietysti olla myös samanlaiset. Ensiksi näistä nilkkureista irrotettiin turhat remmit, ja niiden pohjat spraymaalattiin vaaleanpunaisiksi. Koska kenkien takaosa on mokkanahkaa, päällystin sen tekonahalla. Samasta materiaalista sitten tekaisin bootcoverit. Nahka on kivasti vähän joustavaa, joten ei tarvitse miettiä kiinnitystä, sen voi vaan vetää jalkaan.

Kengät ennen muodonmuutosta

Valmiit huijaussaappaat

Hattu oli hauska tehdä. Sen runko on pahvia, ja se on päällystetty samalla kankaalla kuin mistä takki ja housut on tehty. Koristeessa on hopeisen nahan lisäksi kultaista nahkaa. Kiinnityssysteemin vein eräästä vanhasta hiuskoristeestani.

Huomasin vasta tätä kuvaa ottaessani, että lierin reunan kankaassa on taite juuri edessä. Mitä hittoa, miksi näin kävi?

Se, mikä ei vielä ole täysin valmis, on tuo vyötärön koristekokonaisuus. Osat on kyllä tehty, mutta ne pitäisi osata vielä vaan yhdistää.

"Missinauhojen" maalaus oli ensimmäisiä asioita mitä teimme. Iki-ihana teippi oli apuna tässäkin.

Tässäpä huonosti valotettu ja huonosti peilin kautta otettu huono kuva, jossa näkyy kokonaisuus päätä ja vyötärökoristeita lukuun ottamatta.

Yurio WIP

Yuri!!! on Icen Yuriosta tulee Frostbiten sunnuntain cossi. Olin miettinyt Yurion cossaamista, mutta en uskonut todellisuudessa päätyväni tekemään tätä. Suunnitelma löi kuitenkin itsensä lukkoon, kun mainitsin asiasta siskolleni, joka sitten päätti ruveta Otabekiksi. Yay!

Päätimme tehdä nämä frostiin, sillä cossaamishalu oli kova, ja halusimme kerrankin olla tuoreeltaan mukana hypessä. Frostin toiset cossit vievät aikaa sen verran, että näissä oli hyvä myös käyttää vähän valmisosia. Käytän siis ensimmäistä kertaa asussa ihan ostettuja housuja. Huppari on äitin aikoinaan tekemä ja vain korjailin sitä vähän. Paita on vastikään käytöstä poistamani kyynerpään kohdalla olevan reiän takia. Tiikerikuvio on tietysti sitten itsemaalattu ja melkein valmis.

Vanha ja väsynyt huppari. Vaihdoin metallivetoketjun tämän mustan ja vähän rikkinäisen tilalle.

Ajattelin aluksi merkkaavani vain päälinjat ja maalaavani sitten siveltimellä

Silmiä lukuun ottamatta valmis. Tein kuvion sitten kuitenkin teippaamalla maalattavan alueen rajat ja maalamalla sienellä alueen päältä. Nyt teippiä on kaikkialla.

Oikeastaan täydelliset kengät löytyivät kuin ihmeen kaupalla kirpputorilta ja juuri oikean kokoisinakin. Näitä voisi periaatteessa muokata vähän, sillä kenkien takaosa on oikeasti musta, mutta en taida kuluttaa siihen aikaa, kun tärkeämpiäkin asioita on tehtävänä.

Parasta kenkätuuria vähään aikaan, nämä eivät näytä edes käytetyiltä.

Peruukki oli jo valmiiksi. Se oli siskoni vanha, ja näytti kaapista sen kaivettuani lähinnä siltä, että sillä olisi voinut cossata He-mania. Koska se ei ole tarkoituksena, peruukki suoristettiin, ja muotoilen ja leikkaan sitä vielä paremman muotoiseksi.

Upea look peruukkipääni päässä. (Sen nimi on Svingi.)

Yurion takin olisin halunnut tehdä collegesta, mutta sopivaa ei ollut tarjolla kun kangaskauppaan menin. Trikoo vaikutti hyvältä vaihtoehdolta. Ghhhgh joo. Perusompelussa se toimikin ihan ongelmitta, mutta kun alkaa ommella kiinni vetoketjuja, joita siis on edessä ja kahdessa taskussa, ja kangas vaan venyy karkuun ja yrittää muodostaa sysirumia ryppyjä ja koko ajan sitä pitää pysähtyä korjaamaan niin ilo on suuri. Kai siihen olisi pitänyt jotain laittaa, mikä estää venymisen, kuten tukikangas, mutta eipä tullut mieleen. Hyvä minä.

Hyvin originelli materiaaliläjäkuva

Kiinnitin takkiin resorit ja maalasin niihin valkoiset raidat. Takin selkään kirjoin ompelukoneella RUS-tekstin, joka sekin näyttäisi paremmalta ei-niin-joustavalla kankaalla. En tykkää trikoosta. Tämän viikon hommiin kuuluu sitten takin maalailua ja peruukin muokkaus loppuun. Hihojen valkoiset raidat maalaan punaisiksi, selkään tulee suuri valkoinen kotka, eteen pieni ympyrälogo ja molempiin hihoihin omanlaisensa logot.

Päättelemätön ja teippimurunen takintekele.