Aamulla alkaa olla jo lopun tuntua
Viimeinen jakso muumeista. Yksi loppu.Viikonloppu. Toinen loppu.
Sieniretki. Loppu sekin on tavallaan.
Mutta kaikista eniten tietenkin vaikuttaa se, että huomenna. On koulua. Ja minä. Jatkan siitä mihin jäinkin, vailla minkäänlaista kykyä rentoutua. Tälläkin hetkellä tuntuu siltä että sisäelimet järjestyvät uudelleen, koska niin käy kun jännittää.
Mutta, tänään siis sieneen lähdin. Mutta
En ilmaiseksi- ehen. Nimittäin. Netistä löytyi vallan mainio paita, jonka haluan itselleni. Siinä on veritahroja ja teksti ''Don't worry. It's not my blood.'' Ihana. Maksaakin vaan viisitoista euroa. Lähtöpalkka oli viisi euroa, ja sienikiloa kohden sai aina vitosen.
Mutta kirottuja sieniä ei ollut kuin muutama hassu. Tai, ei niissä ollut mitään hassua. Ärsyttäviä ne ovat.
Eipä mikään ikinä voikkaan onnistua täysin.
Mutta tänään olisi vielä kaikenlaista kivaa tekemistä.
Hermoilua enimmäkseen. Ja läksyt teen varmaan siinä yhdeksän aikoihin, minulla kun on niin ihana paha tapa jättää ne aina viime tinkaan.
Ja taas. Ajattelin. Ja taas. Masentaa.
Yhyy, mutta.
Tänne yläkertaan leijailee herkullinen tuoksu <3
